OAJ on tehnyt koko syksyn aktiivista vaikuttamistyötä, jotta hallitusohjelmaan kirjatulle lakisääteiselle vientimallille löydetään neuvotellen vaihtoehtoinen ratkaisu liittojen ja neuvottelujärjestöjen kesken.

Tänään perjantaina neuvottelut alkavat.

– Me emme voi hyväksyä sitä, että sopimusvapauttamme neuvotella palkankorotuksista rajoitetaan merkittävästi ja palkanmuodostusta jäykistetään tarpeettomasti. Opettajien ja muiden julkisen sektorin naisvaltaisten alojen laahaavaa palkkakehitystä ei voi lukita vientialojen sopimaan palkankorotustasoon. Ala- ja sektorikohtaiset tilanteet on otettava huomioon, totesi neuvotteluissa mukana oleva OAJ:n ja Jukon puheenjohtaja Katarina Murto valtuuston kokouksen avauspuheessaan.

Opettajien ja muiden julkisen sektorin naisvaltaisten alojen laahaavaa palkkakehitystä ei voi lukita vientialojen sopimaan palkankorotustasoon.

Neuvottelujen aattona Helsingissä kokoontui tuhatkunta OAJ:läistä vaatimaan parempaa työmarkkinapolitiikkaa Valot päälle! -mielenilmauksessa.

Kysyimme kolmelta heistä, millä mielellä he ovat seuranneet keskustelua hallituksen kaavailemista työelämäheikennyksistä ja mitä terveisiä he haluavat lähettää neuvotteluihin, joissa haetaan ratkaisuja työmarkkinoiden kehittämiseksi.

OAJ:n koonnin hallitusohjelman työelämäheikennyksistä löydät täältä

Lotta Lukkari: ”Nyt haloo, porukkaa lakoo”

Aineenopettajana työskentelevä Lotta Lukkari on seurannut huolestuneena keskustelua hallituksen kaavailemista työelämäheikennyksistä.

– On tullut olo, että jotain pitää tehdä ja kantaa oma kortensa kekoon. Siksi olen tänään täällä sanomassa, että valot päälle.

Kollegoistani moni on tosi väsynyt. Jos palkkakehityskin torpataan, niin eivät opettajat jaksa pysyä alalla.

Hän haluaa herätellä päättäjiä ja palkkamallista neuvottelevia kaavaillun vientivetoisuuden uhkista.

– Jos tässä maassa halutaan vielä päteviä opettajia pitää kouluissa, niin nyt haloo, porukkaa lakoaa jo nyt. Kollegoistani moni on tosi väsynyt. Jos palkkakehityskin torpataan, niin eivät opettajat jaksa pysyä alalla.

Lukkari kaipaa parannuksia myös määräaikaisten asemaan.

– Olen itse ollut pitkään määräaikaisena, ja nyt on ensimmäinen palkallinen kesä tulossa. Aiemmat kesät ovat olleet tosi vaikeita, ja se ei käy, että määräaikaisten asema vaikeutuisi entisestään.

Eero Kolari: ”Neuvottelut kuuluvat palkansaaja- ja työnantajajärjestöille, ei hallitukselle”

Tampereen konservatoriossa matalien vaskipuhaltimien lehtorina työskentelevä Eero Kolari toi kulkueessa ammattitaidonsa konkreettisesti kuuluville. Hän säesti sousafonilla kulkueen matkaa Narinkkatorilta valtioneuvoston linnalle ja takaisin.

Eniten huolestuttaa vientivetoinen palkkamalli.

Kolari on seurannut mielenkiinnolla ja huolestuneena keskustelua hallituksen kaavailemista työelämäheikennyksistä.

– Eniten huolestuttaa vientivetoinen palkkamalli. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kaikki sopimusneuvottelut vietäisiin valtakunnansovittelijalle, koska miksi kukaan tyytyisi niin sanottua yleistä linjaa vähempäänkään? 

Hänellä on maan hallitukselle ja tänään käynnistyneisiin palkkamallineuvotteluihin selkeät terveiset.

– Neuvottelut kuuluvat palkansaaja- ja työntekijäjärjestöjen välille, ei hallitukselle.

Sirpa Kärkkäinen: ”Sopimusoikeutta ei demokratioissa säädellä lailla”

Kuvataiteen ja italian opettaja Sirpa Kärkkäinen pitää hallituksen kaavailemia työelämäheikennyksiä paluuna 1900-luvun alkupuolelle. Siksi nyt pitää sytyttää valoja päälle.

– Tuntuu, että pimeys etenee. 1900-luvun alun jälkeen työelämä on onneksi kehittynyt paljon, enkä halua palata sinne takaisin.

Jos lakko-oikeudesta ja sopimusoikeudesta tingitään, liikutaan Unkarin ja Turkin tyyppisten ei-niin-demokraattisten maiden suuntaan.

Kärkkäinen muistuttaa päättäjiä ja palkkamallista neuvottelevia sopimusoikeuksista. Hän huomauttaa, että jos vientialojen määrittämää palkankorotustasoa ei voida ylittää, siinä käytännössä rajoitetaan lakko-oikeuttakin.

– Lakko-oikeus on kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja YK:n takaama perusoikeus. Sopimusoikeutta ei demokraattisissa yhteiskunnissa säädellä lailla, ja jos säädellään, se pitää tehdä heikomman hyväksi. Jos lakko-oikeudesta ja sopimusoikeudesta tingitään, liikutaan Unkarin ja Turkin tyyppisten ei-niin-demokraattisten maiden suuntaan.

Teksti ja kuvat: Heikki Pölönen