Perjantaina 14. huhtikuuta otettiin hallitustunnusteluissa ensiaskeleet, kun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo antoi puolueille vastattavaksi reilut parikymmentä laajasti eri yhteiskunnan osa-alueita koskevaa kysymystä. Vastauksia Orpo odottaa tiistaihin puoleenpäivään mennessä.

OAJ kokosi vastaukset niihin kysymyksiin, jotka olennaisesti liittyvät OAJ:n toimintaympäristöön.

Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Suomen menestys ja kilpailukyky nojaavat korkeaan osaamiseen ja yhteiskunnan eheyteen.Kummallakin näistä on kiinteä yhteys laadukkaaseen koulutukseen. Koulutus- ja osaamistason nosto vaatii päteviä opettajia ja työrauhaa kaikilla koulutusasteilla. Suomi tarvitsee pitkän aikavälin toimeenpanosuunnitelman osaamis- ja koulutustason nostoon ja sen rahoittamiseen.

Suomi menestyy vain yhteisesti sopimalla. Hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat edellytys hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudelle. Suomi ei kilpaile työvoiman saatavuudella tai sen edullisella hinnalla, vaan työvoiman kilpailukyvyllä ja tuottavuudella. Nämä syntyvät huolehtimalla työvoiman osaamisen ohella työelämän laadusta. Kasvatus-, opetus- ja tutkimusalalla valitettavana erityispiirteenä on se, että työkuorma lisääntyy jatkuvasti ja alan vetovoima, joka on perinteisesti ollut korkealla, heikkenee.

Koulutuspanostukset luovat Suomen tarvitsemaa talous- ja tuottavuuskasvua. Koulutuksen kokonaisrahoitustason nostamisesta on laadittava pitkän aikavälin suunnitelma kohti Pohjoismaista rahoitustason kärkeä. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat varat on suunnattava pysyvästi kasvatukseen ja koulutukseen. Tuoreimmilla OECD:n rahoitusvertailuilla (Education at a Glance 2022; vuoden 2019 tiedot) tämän tason saavuttaminen edellyttäisi noin 1,5–2 miljardin euron lisäpanostuksia Suomessa. Siksi rahoitustason on oltava tasaisesti ja suunnitelmallisesti nouseva. 

Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?

OAJ kannattaa työllisyysasteen nostamista sekä kannustavaa sosiaaliturvaa. Työn vastaanottamisen pitää olla aina kannattavaa. Keskeistä työelämän uudistamisessa on sopimusyhteiskunnan arvostuksen ja työ- virkaehtosopimusjärjestelmän kunnioittaminen.

Työelämää koskevan lainsäädännön tarkoitus on turvata heikomman osapuolen eli työntekijän asema. Työturvallisuuslakia ja sen valvontaa on uudistettava siten, että lain noudattaminen on työnantajalle nykyistä velvoittavampaa. Etenkin haitallista ja liiallista psykososiaalista kuormitusta on voitava ennaltaehkäistä ja hallita työelämässä. Lakiin on säädettävä tuntuvat seuraamukset sen noudattamattomuudesta.

Työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä tulee kehittää oikeusturvan varmistamiseksi kaikissa tilanteissa. Oikeusturvan parantamiseksi on kehitettävä erilaisten palvelussuhteisiin liittyvien riitojen käsittelyprosessia nykyistä nopeammaksi. Oikeudenkäyntikulut eivät saa muodostaa estettä asian riitautukselle. Lisäksi ammattijärjestöllä tulee olla nykyistä laajempi oikeus hoitaa näitä riitoja jäsentensä puolesta.

Sovittelujärjestelmä ei vastaa muuttuneeseen työmarkkinoiden toimintaympäristöön. Työriitalaki on uudistettava siten, että sovittelujärjestelmän toiminta tehostuu ja valtakunnan sovittelijan toimistoon on perustettava itsenäinen talousyksikkö tuottamaan luotettavaa tietoa talouden tilanteesta neuvottelujen ja sovittelun tueksi. Sovittelutoiminnan resursseja on kokonaisuudessaan vahvistettava.

Paikallisen sopimisen kehittäminen edellyttää muutoksia henkilöstön edustajien aseman vahvistamiseen lainsäädäntöä kehittämällä. Paikallista sopimista tulee jatkossakin edistää työ- ja virkaehtosopimisten puitteissa.

Lisäksi OAJ näkee keskeisenä työllisyystoimena osaamis- ja kulutustason noston sekä oppimisen tuen kuntoon laittamisen varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.  Inhimillisen pääoman kehitykseen voidaan vaikuttaa panostamalla koulutukseen ja lisäämällä kannustimia kouluttautumiseen.  

Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?

Työvoimapula otetaan haltuun koulutuksella. On tärkeää satsata koulutuksen laatuun. Siihen, että koulutuksesta valmistutaan kattavasti ja hyvällä osaamisella, sillä kenenkään panosta ei ole varaa heittää hukkaan. Jatkuvalla oppimisella on tuettava työikäisten osaamista.

Tarvitsemme merkittävästi lisää työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa huoltosuhteen heikentyessä. On ehdottoman tärkeää, että jokaiselle maahanmuuttajalle taataan yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja kehittyä omien osaamistarpeidensa sekä edellytystensä mukaisesti. Kotoutumispalveluihin ja suomen kielen opetukseen aikuisille maahanmuuttajille on satsattava.

Nykyinen työnhakumalli on osoittautunut jäykäksi ja byrokraattiseksi esimerkiksi määräaikaisen opetushenkilöstön osalta. Niin sanottua pohjoismaista työnhakumallia tulee kehittää joustavammaksi. Sen on huomioitava opetusalalla yleiset työttömyystilanteet, joissa työttömyysjakson päättyminen on ennalta tiedossa ja uuden työn alku on jo sovittu.

Hallituksen on sitouduttava työelämän kehittämiseen, koska hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat Suomelle korvaamaton voimavara.

Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?

Perustaidot on varmistettava jokaiselle. Näillä taidoilla ei tarkoiteta ainoastaan tärkeitä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa, vaan myös sosiaalisia taitoja, itsestä huolehtimista, opiskelutaitoja, luovuutta, hyvinvointiosaamista ja digitaitoja.

On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa havaitaan mahdollisimman varhain oppimisen haasteet ja yksilön erilaiset tuen tarpeet. Oppimisen tuki ei toteudu tasa-arvoisesti joka puolella Suomea. Oppimisen tuki on uudistettava kaikilla koulutusasteilla niin, että lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen.

Pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus ja kaksivuotisen esiopetuksen vakiinnuttaminen vahvistavat lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä ja koulutuksellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa on pystyttävä varmistamaan jokaiselle riittävät taidot, jotta toisella asteella ja korkeakoulutuksella on mahdollisuudet toteuttaa tavoitteiden mukaista opetusta. Yhtä lailla on kiinnitettävä huomiota opettajien mahdollisuuksiin eriyttää opetustaan ylöspäin ja huomioida myös erityisen hyvin opinnoissaan pärjäävät oppijat.

Eduskunnan on seurattava opiskeluhuoltopalveluiden toteutumista tarvetta vastaavasti hyvinvointialueilla.

Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?

Osaamis- ja koulutustason nostaminen on Suomen kohtalonkysymys, josta riippuu niin kilpailukykymme, työllisyytemme, taloudellisen kasvun edellytykset kuin laajempi hyvinvointikin. Tämä onnistuu vain merkittävillä lisäpanostuksilla koulutukseen.

Osaamistason nostamiseen tarvitaan esimerkiksi pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus ja kaksivuotinen esiopetus. Tämä edellyttää, että yliopistoissa koulutetaan riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia toteuttamaan nykylain henkilöstörakenne. Perusopetuksessa on nostettava opetustuntimäärää perustaitojen vahvistamiseksi. Perusopetuksen ja toisen asteen osalta on täsmennettävä, mitä riittävä määrä opettajia tarkoittaa sekä laitettava oppimisen tuki kuntoon. Toisen asteen opiskelijoille on säädettävä oikeus tukiopetukseen sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijoille oikeus erityisopetukseen.

Koulutustason nosto edellyttää, että vahvistamme ammatillista koulutusta väylänä korkeakouluopintoihin ja lisäämme korkeakoulujen aloituspaikkoja.  Aloituspaikkojen lisääminen on rahoitettava niin, että laadukkaan opetuksen antaminen on korkeakouluissa mahdollista.

Ongelmien korjaaminen ei onnistu ilman riittävää rahoitusta. Koulutuksen kokonaisrahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle pitkäjänteisellä, hallituskausien yli jatkuvalla ohjelmalla. Vain näin pystytään turvaamaan laadukkaat oppimisen edellytykset kuten riittävän pienet ryhmät, kelpoiset opettajat ja oppimisen tuki.

Opettajankoulutuksien laatu ja korkeat kelpoisuusvaatimukset on säilytettävä, koska ne turvaavat monipuoliset sekä oppijan ikä- ja osaamistasoon sopivat pedagogiset ratkaisut. Ne ovat koulutuksen laadun perustus.

Jotta maahanmuuttajataustaiset oppijat pystyvät opiskelemaan täysipainoisesti, suomen tai ruotsin kielen oppiminen on varmistettava säätämällä perusopetukseen valmistava opetus subjektiiviseksi oikeudeksi sekä lisäämällä S2-opetusta kaikilla koulutusasteilla.

Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?

Ilman muuta sitoudumme. TKI-panostuksilla rakennetaan Suomen kilpailukyky ja taloudellisen kasvun edellytykset.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettujen määrärahojen määrää on lisättävä tasaisesti ja suunnitelmallisesti vuosittain huolehtien koko TKI-ketjun toimivuudesta ja tasapainoisuudesta. Suomalaisesta TKI-toimintaympäristöstä on saatava ennustettava ja vakaa. Tämä vahvistaa yritysten investointihalukkuutta ja Suomen kilpailukykyä.  

TKI-toimintaa ja sen rahoitusta pitää monipuolistaa siten, että rahoituksessa otetaan huomioon perustutkimuksen ja TKI-toiminnan erilaiset tarpeet sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset profiilit. Kohdennetaan osa TKI- rahoituksesta korkeakoulujen perusrahoitukseen, jotta korkeakoulut pystyvät tukemaan opetushenkilöstön tutkimustoimintaa ja tutkimusperusteista opetusta. 

Suomi on jäänyt jälkeen T&K-rahoituksen kehityksestä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka T&K-intensiteetti oli vuonna 2020 merkittävästi matalampi kuin vuonna 2010.  Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat ylittäneet tai pysyneet EU:n asettamassa kolmen prosentin TKI-tavoitteessa. Vastaavasti Suomen T&K-rahoitustaso on pysynyt noin 2,7-2,8 prosentin tasossa BKT:stä.

Tavoitellun rahoitustason saavuttamiseen on asetettava konkreettiset askelmerkit. Samalla on huolehdittava koko koulutusketjusta sekä perustutkimuksen edellytyksistä korkeakouluissa.

Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

Julkiselle sektorille ei tule säätää lisää tehtäviä. Henkilöstön työhyvinvoinnista on huolehdittava, jotta alan veto- ja pitovoima ylläpidetään jatkossakin. Jotta työelämää koskevat pelisäännöt saadaan kuntoon, on työelämää koskevaa lainsäädäntöä parannettava turvaamaan heikomman osapuolen eli työntekijän asemaa. On tärkeää, että nämä pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa ja niiden noudattamista valvotaan. Hyvä, osaava johtaminen on työelämän laadun avaintekijä. Tähän on panostettava myös opetus- ja kasvatusalalla.

Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?

Koulutustason nosto edistää talouskasvua ja elinvoimaa. Koulutuspanostukset maksavat itsensä takaisin.

Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?

Kasvatus ja koulutus ovat kaupunkien ja kuntien päätehtävä sekä niiden elinvoiman ja kilpailukyvyn tärkein tekijä.

Hallituksen tehtävänä on huolehtia selkeällä lainsäädännöllä ja riittävällä rahoituksella siitä, että jokaisella kansalaisella on yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet riippumatta siitä, missä kunnassa asuu. Kuntien rahoitusjärjestelmää on muutettava avoimemmaksi niin, että se ohjaa kuntia panostamaan palveluiden laatuun.

Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen?  Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?

Erilaisia tuen tarpeita ja oppimisvaikeuksia voidaan tunnistaa ja ongelmia ratkaista jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, kunhan siihen on riittävät resurssit ja toimivat käytännöt – siis esimerkiksi tarpeeksi erityisopettajia.

Kun koulutuksella ehkäistään syrjäytymistä, ehkäistään myös jengiytymistä. Iso askel eteenpäin olisi oppimisen tuen uudistus, jossa ei tyydyttäisi toteamaan tuen tarpeita vaan varmistettaisiin riittävällä rahoituksella ja täsmällisemmällä lainsäädännöllä, että jokainen oppija todella saa tarvitsemaansa tukea.

Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Koulutuksesta, kasvatuksesta ja tutkimuksesta ei voi leikata miltään osin. OAJ:ssä ymmärretään, että julkinen talous on tiukoilla, mutta samalla näemme, että opetuksen arjessa on ongelmia jokaisella koulutustasolla, joiden korjaaminen on välttämätöntä, jos halutaan turvata osaavan, sivistyneen ja kilpailukykyisen Suomen tulevaisuus - ja korjaukset edellyttävät resursseja. Siksi alalle tarvitaan myös viisaasti kohdennettua lisärahoitusta. Pitkällä tähtäimellä panostukset maksavat itsensä takaisin.

Lue myös blogi: Lunttilappu eduskuntaryhmille hallitustunnustelijan kysymyksiin vastaamiseen