Yksi keskeisistä ammattikorkeakoulujen arkeen vaikuttaneista asioista on opiskelijamäärän voimakas kasvu ilman että rahoitus olisi olennaisesti lisääntynyt. Lisäksi ammattikorkeakoulujen työtehtävät ovat erkaantumassa toisistaan.
– Ammattikorkeakouluilla on suuri merkitys koko maan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Oman haasteensa syntyy kuitenkin siitä, miten TKI-työ ja opetustyö ovat ammattikorkeakouluissa päässeet erkaantumaan toisistaan. Samalla hukataan jotain olennaista koulutuksen kokonaisvaltaisesta luonteesta ja ammattikorkeakoulupedagogiikasta, toteaa tutkimustiimin jäsen, Haaga-Helian yliopettaja Kimmo Mäki.
Vuoden 2009 jälkeen opiskelijamäärä ammattikorkeakouluissa on peräti nelinkertaistunut ja samaan aikaan opetushenkilöstön määrä on pienentynyt.
– Myös lehtorien tekemä hallinnollisen työn määrä on lisääntynyt ja ammattikorkeakoulujen kilpailu perusrahoitusta täydentävästä rahoituksesta koventunut. Tästä yhtälöstä seuraa se, ettei opiskelijan kohtaamiseen ja ohjaukseen ole entiseen tapaan mahdollisuutta, OAJ:n erityisasiantuntija Hannele Louhelainen jatkaa.
Tutkimuksen mukaan korkeakoulujen johtaminen on ammattimaistunut.
– Ammattimaistuminen on kaksiteräinen miekka. Tulosten perusteella ammattikorkeakoulujen johto on etääntynyt substanssityön johtamisesta ja korkeakoulutyön haasteista. Toisaalta henkilöstö saattaa odottaa samoja asioita ylimmältä johdolta kuin lähijohtamiseltakin. Johtamisodotuksissa on olemassa epäsuhdan vaara, Mäki toteaa.
Vaikka pandemia-ajan kielteinen vaikutus yhteisöllisyyteen on tuloksissa edelleen näkyvissä, ammattikorkeakoulut koetaan hyviksi työpaikoiksi.
– Vastaajista 81 prosenttia on innostunut työstään ja yli 90 prosenttia kokee ammattikorkeakouluyhteisön itselleen merkitykselliseksi. Nämä ovat osoitus siitä, että vaikka moni asia kuormittaakin ammattikorkeakoulujen arjessa, on monta asiaa tehty myös hyvin, Louhelainen korostaa.
Myös pedagoginen osaaminen on pysynyt ammattikorkeakouluissa korkealla tasolla, sillä yhdeksän kymmenesosaa tutkimukseen vastaajista oli suorittanut pedagogiset opinnot.
Nyt julkistetut tulokset ovat osa laajempaa korkeakoulutyön tutkimussarjaa, joka aloitettiin vuonna 2009. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaisten ammattikorkeakoulujen opetus-, ohjaus-, tutkimus-, asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimivat henkilöt.
