Helsinkiläisessä Apollon yhtenäiskoulun lukiossa maantiedettä, biologiaa ja terveystietoa opettava Pauliina Harjula päätyi yliopistoon rakkaudesta opettamiinsa aineisiin. Pedagogisten opintojen aikana Harjula oivalsi tykkäävänsä auttaa muita hoksaamaan asioita, jotka hän itse tuntee hyvin.

Opiskeluaikoina Harjula keskusteli opiskelukavereidensa kanssa paljon siitä, haluaako opettajana olla asiantuntija vai kasvattaja. Tiukka rajanveto on turhaa, sillä aineenopettaja on molempia. Silti työn arvo kirkastuu Harjulalle parhaiten nuorten kasvuun liittyvissä tilanteissa.

Työn arvo kirkastuu Harjulalle parhaiten nuorten kasvuun liittyvissä tilanteissa.

– Kaikista liikuttavimpia tilanteita ovat hetket, joissa huomaa onnistuneensa herättämään opiskelijan kiinnostuksen. Vaikkapa, kun tosi ujo opiskelija rohkaistuu ensimmäistä kertaa tunnilla viittaamaan ja vastaamaan. Tai kun opiskelijan kanssa on sparrattu paljon kirjoituksia varten, ja hän tulee lakkiaisissa sanomaan aikovansa hakea yliopistoon opiskelemaan alaa.

Opettajilla on kasvatuksessa erityinen rooli

Ammattitaito ponnistaa Harjulan mukaan siitä, että tuntee opettamansa aineen todella perusteellisesti. Silloin pystyy luovastikin avaamaan opetettavia asioita esimerkkien avulla.

Samaan aikaan opettajan työssä on tärkeää ymmärtää nuorten ajatusmaailmaa. Harjulan mielestä kaikki aikuiset osallistuvat lasten ja nuorten kasvatukseen, mutta opettajilla on siinä erityinen rooli.

– Meillä on siihen tietysti myös ammattitaito, siksihän meitä kutsutaan ammattikasvattajiksi. Kasvattajana on tärkeää myös kehittyä ja saada täydennyskoulutusta vaikkapa tunnekasvatuksesta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Opettaja näyttää suuntaa

Harjulan pedagogiikkaa ja roolia opettajana kuvastaa hyvin kompassi. Kompassi liittyy tietysti suoraan hänen opettamaansa maantieteeseen. Samalla kompassi kuvastaa opettajan roolia suunnan näyttäjänä.

Opettajana Harjula osoittaa opiskelijoille esimerkiksi kirjoitusten lähestyessä, mihin huomiota kannattaa suunnata ja keskittää. Hän auttaa nuoria löytämään oman tavoitetasonsa ja tukee heitä matkalla kohti tavoitteiden saavuttamista. Opettaja on usein kompassina myös nuorten elämän vaikeissa paikoissa.

Tänäkin lukuvuonna on tullut vastaan ylikuormittuneita ja uupuneita opiskelijoita, joille on saanut olla kompassineulana.

– Tänäkin lukuvuonna on tullut vastaan ylikuormittuneita ja uupuneita opiskelijoita, joille on saanut olla kompassineulana ja ohjaamassa huomaamaan, että tärkeintä on oma hyvinvointi ja terveys. Opettajana täytyy asettaa tavoitteita mutta myös huomata, milloin neulan suunta pitää ottaa hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja jaksamiseen.

Tarvitaan lisää aikaa ja rahaa

Kuormitus on tutkitusti yleistä sekä opiskelijoilla että opettajilla. Harjulan mielestä ydinongelma on se, että kahdesta asiasta on pulaa: ajasta ja rahasta.

– Paljon puhutaan siitä, miten paljon Suomessa arvostetaan opettajia ja koulutusjärjestelmää. Mutta miten tämä arvostus näkyy, jos ei palkankorotuksissa? Eurot ovat yhteiskunnassamme lopulta ainut tapa osoittaa arvostusta ihmisen tekemän työlle ja ammattitaidolle. Rahalla saisi myös lisää opettajia sekä heille lisää aikaa kohdata nuoria ja toimia kompassina oppimisessa ja kasvussa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pauliina Harjula kannustaa kollegoitaan liittymään OAJ:hin. Mitä enemmän jäseniä, sitä vahvempi OAJ on neuvotteluissa. 

Palkkakehitys lisää työn houkuttelevuutta

Palkka on Pauliina Harjulan mielestä keskeinen tapa varmistaa, että opettajaksi kouluttautuneet pysyvät alalla.

Luottamusmiehenä hän tietää, että elinkustannusten nousun myötä osa kollegoista on nyt puun ja kuoren välissä. Lisätunneilla voisi kompensoida ostovoiman laskua, mutta se lisäisi kuormitusta. Lisäkuormitus puolestaan lisäisi entisestään alanvaihdon pohtijoiden määrää.

Elinkustannusten nousun myötä osa kollegoista on nyt puun ja kuoren välissä.

Kahden pahan väliltä valitsemisen sijaan tarvittaisiin ratkaisu, joka edistäisi jaksamista ja turvaisi elintason.

– Etenkin lapsiperheissä hintojen nousu vaikuttaa monin tavoin. Muillakin se vaikuttaa esimerkiksi tulevaisuuden suunnitteluun. Esimerkiksi perheen perustamista harkitsevat saattavat joutua arvioimaan, riittääkö palkkataso, vai pitäisikö lasten hankintaa lykätä.

Teemme samaa työtä kuin kunta-alalla, joten myös palkkakehityksen ja muiden sopimusmääräysten, pitäisi kehittyä samaan suuntaan.

Hallitusohjelmassa linjattiin, että yksityisten koulutuksen järjestäjien rahoitus nostetaan samalle viivalle kunnan oppilaitosten kanssa. Harjulasta olisi oikein, että sen myötä palkkakehitys turvattaisiin pitkäjänteisesti samaan tapaan kuin ovtes-sopimuksessa.

– Teemme samaa työtä kuin kunta-alalla, joten myös palkkakehityksen ja muiden sopimusmääräysten, kuten kunta-alaa suuremman opetusvelvollisuuden, pitäisi kehittyä samaan suuntaan. Vain siten yksityiset koulut ja oppilaitokset pysyvät houkuttelevina työnantajina.

Neuvottelujen taustavoimana jokainen jäsen on tärkeä

Harjulan työyhteisössä puhutaan paljonkin ammattijärjestöön kuulumisen merkityksestä.

– Mitä enemmän jäseniä, sitä vahvempi OAJ on neuvotteluissa. On tosi tärkeää, että neuvottelujen taustavoimana on iso joukko alan ammattilaisia. Edunvalvonta on edusta tärkein, ja sen lisäksi jäsenet saavat paljon muitakin etuja.

Teksti: Heikki Pölönen

Kuvat: Jarkko Mikkonen