Joka neljäs peruskoululainen eli noin 120 000 lasta ja nuorta tarvitsee oppimiseensa vahvempaa kuin niin sanottua yleistä tukea. 

–  Oppimistulokset ovat Suomessa laskeneet huolestuttavasti pitkin 2000-lukua. Tämän trendin kääntäminen vaatii monenlaisia toimia. Oppimisen tuen uudistaminen on yksi merkittävistä ja tarpeellisista toimista. On hienoa, että OAJ:n jo pitkään ajama tärkeä tavoite nyt etenee ja hallitus kuunteli esi- ja perusopetuksen opettajien ääntä, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kiittää.

Nykyisin käytössä oleva kolmiportainen tuki ei ole toiminut, vaan pahimmillaan se on tarkoittanut vain ylimääräistä paperityötä opettajille. Tuen toteutumisessa on ollut suuria kuntakohtaisia eroja.

– Tämän uudistuksen myötä asiakirjojen määrä vähenee neljästä yhteen. Abstraktien tuen portaiden sijaan päästään kiinni konkreettisiin oppilaan tuen tarpeisiin. Tukitoimet ja rahoitus kohdistuvat aiempaa enemmän ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Erityisluokat säilyvät, erityisopettajia koulutetaan lisää ja rahoitusta korvamerkitään aiempaa tarkemmin oppilaiden tukemiseen, OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen iloitsee.

OAJ:lle oli myös tärkeää, että yleisopetuksen ryhmässä erityisopettajan antamaa opetusta saavien oppilaiden määrää rajataan. Lakiesitykseen on nyt kirjattu viiden tukea saavan oppilaan yläraja. Tämä parantaa myös ryhmien työrauhaa.

– Riittävällä ja oikea-aikaisella oppimisen tuella on mahdollista vähentää myöhempää tuen tarvetta, koulupudokkuutta ja syrjäytymistä. Sillä on siis myös yhteiskunnallista merkitystä, Jokinen alleviivaa.

Hallitus on päättänyt kohdentaa esi- ja perusopetuksen oppimisen tukeen noin sadan miljoonan euron lisärahoituksen. 

– Olennaista on, että uutta lainsäädäntöä myös todella sovelletaan kunnissa. Tämä vaatii kokonaan uudenlaista ajattelutapaa, jossa lasten ja nuorten saama konkreettinen tuki on keskiössä. On hienoa, että myös uudistuksen käyttöönoton tukeen on varattu rahoitusta sekä suunniteltu tutkimusta, Jokinen korostaa.