OAJ on pitkään kritisoinut maan hallituksen pyrkimystä säätää laki, jossa vientialat määrittelisivät myös muille aloille palkankorotuskaton. Eilen myös lainsäädännön arviointineuvosto yhtyi lakia kritisoivien joukkoon.
Arviointineuvoston eilen (11.9.) julkaiseman lausunnon mukaan lakiluonnos jättää epäselväksi, miten laki muuttaisi nykytilannetta. Lisäksi arviointineuvosto vaatii sen avaamista, miten laki vaikuttaisi sukupuolten välisten palkkaerojen kehittymiseen. Samoja asioita myös OAJ on nostanut vientimallikritiikissään.
– Herää kysymys, kannattaako tätä lakia kukaan muu kuin yksityisten alojen työnantajajärjestöt. Jo aiemmalla lausuntokierroksella lakiluonnosta ovat kritisoineet meidän lisäksemme muun muassa tasa-arvovaltuutettu ja oikeuskanslerikin, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.
Haluaako hallitus jättää opettajat palkkakuoppaan?
OAJ on tasa-arvovaltuutetun tavoin huolissaan esimerkiksi vientimallilain mahdollisista vaikutuksista palkkatasa-arvoon. Lausunnossaan tasa-arvovaltuutettu totesi, että esityksen tosiasiallinen vaikutus olisi sukupuolten välisten palkkaerojen kasvaminen työmarkkinoilla.
– Haluaako hallitus, että naisvaltaiset alat, kuten opettajat, jäävät jatkossa palkkakuoppaan suhteessa muihin aloihin? Murto ihmettelee.
Mikäli vientimalli kirjataan lakiin, on OAJ valmiina nostamaan opettajien palkat vaaliteemaksi.
– Kuten olemme aiemminkin sanoneet, tämä ei missään nimessä ole meidän tavoitteemme, mutta mikäli vientimallilaki tulee, ajaudumme väistämättä palkkavaaleihin. Silloin jo ensi keväänä kuntavaalien alla poliitikkojen olisi pakko ottaa kantaa siihen, mikä on oikea palkankorotus esimerkiksi opettajille, Murto muistuttaa.
OAJ ei myöskään halua, että virkavastuulla toimivan valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan toimivaltaa rajoitetaan lailla. Tämä vaarantaa myös sovittelijan toiminnan puolueettomuuden.
Helpommallakin hallitus voisi päästä
Hallituksen oli määrä antaa lakiesityksensä eduskunnalle syyskuun lopussa. Arviointineuvoston osoittamat puutteet lakiluonnoksessa ovat kuitenkin niin suuria, että aikataulu voi viivästyä merkittävästikin.
Jos laki päätyy eduskuntaan, se pitää tasa-arvovaltuutetun ja oikeuskanslerin mielestä arvioida myös perustuslakivaliokunnassa.
– Tämä alkaa näyttää jo todelliselta farssilta. Useat tahot ovat nostaneet esiin vientimallilain tuomat ongelmat suhteessa sen hyötyihin. On vaikea käsittää, miksi hallitus väkisin säätäisi l ain, jonka hyödyt ovat mitättömät mutta jonka haitat voivat olla suuria. Työmarkkinamallista olisi tarpeen neuvotella, eikä niin, että eduskunta säätää lain, jolla puututaan palkkoihin, Murto sanoo.