Älylaitteiden käyttö kesken tuntien on tuottanut häiriöitä opetuksen arkeen ja heikentänyt koulujen työrauhaa. On hyvä, että jatkossa niiden käytölle on selkeämmät pelisäännöt.
– Opettajien pedagoginen vapaus ja koulujen työrauha on molemmat turvattava. OAJ on pitänyt esillä sitä, että opettajien pitää saada päättää siitä, käytetäänkö oppitunnilla digilaitteita vai ei. Hallituksen esitys mahdollistaa tämän, vaikka älypuhelimet ovatkin siinä lähtökohtaisesti oppitunneilla kiellettyjä, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen korostaa.
Uusi laki tuo selkeyttä tilanteeseen. Kännyköiden käyttö olisi jatkossa kiellettyä oppitunneilla, jos niiden käytölle ei ole pedagogista tai terveydellistä syytä. Puhelimet voi määrätä jätettäväksi oppitunnin ajaksi esimerkiksi kännykkäparkkiin, kunhan siitä mainitaan koulun järjestyssäännöissä.
– Kännykät voi jatkossakin edelleen ottaa oppilaalta pois tilanteissa, joissa ne ovat jo aiheuttaneet häiriöitä opetukseen. On hyvä, että opettajat saavat työhönsä selkänojaa ja mahdollisuuden ongelmien ennaltaehkäisyyn keräämällä kännykät etukäteen ennen oppituntia pois. Ainoa isompi puute lakiesityksessä on siinä, ettei lakiluonnoksessa ole vielä selkeästi säädetty siitä, voidaanko kännyköiden käyttöä väli- ja ruokatunneilla kieltää kokonaan, OAJ:n juristi Ira Hietanen-Tanskanen toteaa.
Tällä hetkellä Opetushallitus on ohjeistanut, että kielto on mahdollinen esimerkiksi liikuntavälitunneilla. Jo nyt on myös mahdollista rajata välintunnilla kännyköiden käytölle vain jokin tietty alue.
Samaan aikaan on tilanteita, joissa älylaitteet voivat tukea opetusta.
– Kelloa ei voi kääntää digitalisaation suhteen taaksepäin. Opettajat ovat parhaita ammattilaisia ratkaisemaan, millaiset oppimistavat sopivat eri ryhmille ja oppilaille. Olennaista on kuitenkin se, että ratkaisut syntyvät pedagogisin perustein, Hietanen-Tanskanen toteaa.
Kännyköiden lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös muihin koulujen työrauhaa koskettaviin kysymyksiin.
– Ei kannata tuudittautua siihen, että yksi keino ratkaisisi kaiken. Kaikista eniten koulujen työrauhaan vaikuttaa se, että ryhmäkoot ovat riittävän pienet, opettajilla on aikaa kohdata oppilaitaan ja oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea oppimiseen. Tässä on kysymys yhtä lailla koulujen resursseista kuin lainsäädännöstäkin, Lahtinen korostaa.
Aluehallintovirastoille oikeus valvoa opetuksen resursseja
Aluehallintovirastoille annetaan samalla oma-aloitteinen puuttumisoikeus riittämättömien opetuksen resurssien suhteen.
– Hyvät lait eivät riitä, jos niiden noudattamista ei valvota. On tervetullut ja OAJ:n pitkään ajama uudistus, että aluehallintovirastoille annetaan esimerkiksi mahdollisuus uhkasakkojen ja määräysten antamiseen tilanteissa, joissa lain mukaiseen opetuksen järjestämiseen ei ole varattu riittävästi resursseja tai oppimisen tukea ei toteuteta oppilaan edun ja lain mukaisesti, Lahtinen toteaa.
Juuri julkaistun Karvin selvityksen mukaan puolet perusopetuksen opettajista arvioi, että kouluissa ei pystytä erityistä tukea antamaan oppilaan tuen tarpeen mukaisesti.
Lisäksi perusopetuksen uudeksi tavoitteeksi tulee liikunnallisen elämäntavan tukeminen.
Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2025.
