OAJ: Lakisääteinen vientimalli tuo enemmän ongelmia kuin poistaa niitä
Lakisääteistä vientimallia pohtinut työryhmä on saanut työnsä päätökseen ja ehdotus lähtee kommentointikierrokselle. Se lukitsee palkankorotuskaton lakiin, mikä on kestämätöntä erityisesti julkisen sektorin ja naisvaltaisten alojen palkkakehityksen kannalta. Lainsäädäntö tuo tullessaan myös merkittäviä tulkintakiistoja, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kiteyttää.
Hallitusohjelmaan kirjattu lakisääteinen vientimalli on ollut yksi työmarkkinatalven suurimmista kiistoista ja myös OAJ:n yksi suurimmista vastustuksen kohteista. Hallitus haluaa rajoittaa valtakunnansovittelijan sovittelumahdollisuuksia, jotta esimerkiksi opetus- ja tutkimusalan palkkaratkaisut eivät ylittäisi vientialojen sopimaa niin sanottua yleistä linjaa.
OAJ vastustaa vientimallin kirjaamista lakiin, koska laki ei huomioi esimerkiksi julkisen sektorin ja naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Vientimallia on vaikea säätää lakiin, sillä säännösten on oltava yleisluontoisia, jotta ne eivät olisi kansainvälisten sopimusten vastaisia.
– Yleisluontoinen sääntely ei poista ongelmia, vaan lisää niitä. Säännösmuutokset perusteluineen jäävät hyvin tulkinnanvaraisiksi. Jos tällainen laki hyväksytään, odotettavissa on merkittäviä tulkintakiistoja lain soveltamisesta ja tulkinnasta neuvotteluosapuolten välille. Valtakunnansovittelija joutuisi myös virkavastuulla avaamaan yleisen linjan perusteita, sen määräytymistä ja kustannusvaikutusten laskentaa, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto selittää.
Parempia vaihtoehtoja on
Lakiin kirjattu palkankorotuskatto jäykistäisi työmarkkinoita ja sopimusvapautta merkittävästi.
– Huomattavasti parempi tapa olisi yhä neuvotella työmarkkinamallista, mutta neuvottelupöytään pääsy vaikuttaa hyvin vaikealta tällä hetkellä, Murto harmittelee.
– Hallitus voisi tukea neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän toimivuutta ja työmarkkinoiden vakautta siten, että esimerkiksi valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen perustettaisiin puolueeton talousyksikkö. Sen tehtävänä olisi tuottaa taloustietoa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän toimivuuden sekä kaikkien alojen neuvottelujen tueksi. Tämä lisäisi yhteistä ymmärrystä ja ratkaisujen löytymistä osapuolten kesken, hän sanoo.
Pahentaisi työvoimapulaa
Katarina Murron mielestä palkankorotuskaton säätäminen lakiin pahentaisi työvoimapulaa erityisesti yhteiskunnan kriittisillä aloilla, kuten opetuksessa ja kasvatuksessa.
– Palkoista neuvotteleminen on liittojen ja neuvottelujärjestöjen keskeisin tehtävä. Me OAJ:ssä haluamme, että palkoista ja työmarkkinamallista neuvotellaan ja sovitaan työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken ilman, että maan hallitus tai eduskunta puuttuu lailla palkkaneuvotteluihin, Murto painottaa.
Haluavatko poliitikot palkkavaaleja?
Mikäli vientivetoinen työmarkkinamalli säädetään lakiin, se tuo väistämättä jatkossa palkat ja palkankorotukset mukaan vaalikeskusteluihin.
– On kysyttävä, haluavatko poliittiset päättäjät todellakin ottaa kantaa jokaisen vaalin yhteydessä oikeudenmukaiseen palkkatasoon ja palkkakehitykseen eri aloilla. Tässä jumiutuneessa tilanteessa hallitukselta olisi viisas ratkaisu perääntyä edes tässä yhdessä työelämätavoitteessaan, sillä lakitie ei tuo hallituksen tavoittelemaa ratkaisua, vaan lisää ongelmia, Murto esittää.