OAJ antoi lausuntonsa hallituksen esitykseen muuttaa työriitojen sovittelua koskevaa lainsäädäntöä. Järjestö ei näe lakimuutoksessa mitään järkeä, päinvastoin.  

– Esitys muuttaisi työmarkkinoiden valtatasapainoa työantajien eduksi. Vaikka hallituksen esityksessä toistellaan, etteivät muutokset rajaa osapuolten mahdollisuuksia sopia keskenään palkankorotuksista, sillä on vaikutus koko neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto painottaa.  

Lailla merkittävä vaikutus työriitoihin

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että työriitojen neuvottelukustannukset vähenevät esitettyjen muutosten myötä.  

– Tätä arviota ei kuitenkaan perustella ja on todennäköistä, että jatkossa työriidat vain vaikeutuvat ja pitkittyvät, jos valtakunnansovittelijan sovittelumahdollisuuksia rajoitetaan. Tällöin myös neuvottelukustannukset kasvavat, Murto sanoo.  

– OAJ on esittänyt, että työriitalakia uudistettaisiin tavalla, joka lisäisi sovittelun ennakoitavuutta ja avoimuutta. Puolueettoman talousdatan kehittäminen ja hyödyntäminen osana neuvottelu- ja sovittelutoimintaa vähentäisi tulkintaerimielisyyksiä ja lisäisi läpinäkyvyyttä. Näin työriitojen määrää saataisiin vähentymään uskottavammin, Murto toteaa. 

Työmarkkinamallista sopiminen kuuluu liitoille ja neuvottelujärjestöille

Mikäli vientivetoinen työmarkkinamalli säädetään lakiin, poliittiset päättäjät joutuvat jatkossa ottamaan kantaa palkankorotuksiin.  

– Työmarkkinamallin rakentaminen kuuluu työehtosopimuksia solmiville liitoille ja neuvottelujärjestöille, mikään muu taho ei voi tällaista mallia sopia tai sanella näiden puolesta. Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän yhtenä kehittämiskohteena on oltava sekä yksityisen että julkisen sektorin huomioiminen. Lakimuutos ei tätä mahdollista lainkaan, Murto kritisoi.