Ammatillisen koulutuksen rahoitus on jäänyt jälkeen opiskelijoiden määrän kasvusta. Opiskelijakohtaiset käyttömenot ovat pudonneet vuosikymmenessä yli kuudenneksella samaan aikaan, kun esimerkiksi oppivelvollisuusuudistus on lisännyt työtehtäviä. OAJ:n toteuttama jäsenkysely ammatillisissa oppilaitoksissa työskenteleville paljastaa, että resurssit eivät vastaa koulutuksen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä.

Noin 90 prosenttia vastanneista kokee, että viimeisen kahden vuoden aikana opiskelijoiden tuen tarve on lisääntynyt. Yli puolet vastanneista kertoo, että heidän antamansa lähiopetuksen määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana vähentynyt. Lähes kolme neljäsosaa arvioi, että henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman päivittämiseen ja seurantaan liittyvä aika on lisääntynyt ja yli 60 prosenttia katsoo kurin ja järjestyksen ylläpidon vaativan aiempaa enemmän aikaa.

– Opettamiseen on käytettävissä aiempaa vähemmän aikaa ja hallinnolliseen työhön ja työrauhan ylläpitämiseen kuluvan ajan määrä on lisääntynyt. Tällä on merkittävä vaikutus koulutuksen laatuun, opiskelijoiden saamaan tukeen ja opettajien työssä jaksamiseen. Miten saavutetaan tavoite korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä, ellei ammatillisen koulutuksen laadusta huolehdita, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kysyy.

Yhdeksän kymmenestä opettajasta koki työnsä kuormittavampana kuin aiemmin. Lähes 80 prosenttia vastanneista arvioi, että syynä ovat opiskelijoiden heikommat valmiudet opiskeluun.

– Suomalaisten nuorten oppimistulokset ovat laskeneet peruskouluissa eri mittausten mukaan jo vuosituhannen vaihteesta lähtien. Nyt ongelmat alkavat näkymään selvästi jo lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Oppimisen tuki on laitettava kuntoon ja koulujen eriytyminen on pysäytettävä. Koulutusleikkauksien sijaan tarvitsemme pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman, jolla varmistetaan oppimistulosten ja koulutustason nosto, Murto alleviivaa.

Kehysriihessä pidettävä koulutuslupauksesta kiinni

Suomen hallitus päättää kevään kehysriihessä ennakkotietojen mukaan mittavista sopeutustoimista. Koulutus eikä myöskään ammatillinen koulutus voi olla leikkauskohteiden joukossa. Myös kuntien valtionosuuksien leikkaaminen kohdistuisi välillisesti ammatilliseen koulutukseen. Nämä olisivat ristiriidassa hallituksen lupaamien koulutuksen erityissuojeluksen ja ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen turvaamisen kanssa.

– Koulutuksen erityissuojeluksen murtuminen olisi katastrofaalinen tilanne ammatillisen koulutuksen laadun kannalta. Jo tällä hetkellä näkyy, etteivät resurssit vastaa opetuksen ja ohjauksen tarpeita. Ammatillinen koulutus on ollut leikkausten kohteena jo aiemmin. Ylimääräistä leikattavaa ei yksinkertaisesti ole, Murto korostaa.

Ammatillinen koulutus on myös tärkeä väylä uudelleenkouluttautumiseen ja sen opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa on aikuisia.

– Ammatillisten osaajien tarve esimerkiksi tekniikan ja terveydenhuollon parissa on valtaisa. Ammatillinen koulutus pitää nostaa sille kuuluvaan arvoonsa, ja se edellyttää myös riittäviä resursseja, Murto kiteyttää.

OAJ toteutti jäsenkyselyn 19.12.2023–19.1.2024 sen toisella asteella ammatillisissa oppilaitoksissa työskenteleville jäsenille. Vastauksia oli 1 234.