OAJ:n jäsenkyselyt paljastavat, että perusopetuksen ryhmäkoot ovat liian suuria oppilaiden tuen tarpeeseen nähden. Ongelmat opiskelijoiden opiskelutaidoissa ja elämänhallinnassa näkyvät myös lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Resurssit ovat tarpeeseen nähden tiukilla kaikilla koulutusasteilla.
– Hallituksen on varmistettava kehysriihessä, että koulutuksen erityissuojelus pitää ja kasvatukselle ja koulutukselle varataan niiden tarvitsema rahoitus. Koulutus on investointi, joka kannattaa vaikeina aikoinakin, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto korostaa.
Hallituksen pitää päättää koulutuksen pelastusrenkaasta, jolla Suomi saadaan nostettua pinnan yläpuolelle.
– Valtiontalouden kestävyysvajeen korjaaminen on tärkeää. Samaan aikaan tarvitaan pitkäaikainen suunnitelma, jolla koulutuksen rahoitus nostetaan pohjoismaiselle tasolle. Ensi töikseen hallituksen pitäisi päättää kuntien putoavien valtionosuuksien kompensaatiosta, jolla turvataan kuntien kyky järjestää laadukasta koulutusta ympäri Suomen. Muuten hallituksen perusopetukseen panostaminen jää vain kauniiksi puheeksi, Murto alleviivaa.
Murto peräänkuuluttaa hallitukselta koulutusmyönteistä politiikkaa, jolla varmistetaan suomalaisten osaamisen vahvistuminen ja ikäluokan koulutustason kasvattaminen.
– Lakkautettavan aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan korvaava jatkuvan osaamisen malli ilman taukoja. Samaan aikaan on pidettävä kiinni käynnissä olevista uudistuksista: oppimisen tuki tulee laittaa kuntoon kaikilla koulutusasteilla ja koulujen eriytymistä tulee ehkäistä riittävällä tasa-arvorahalla, Murto korostaa.
Peruskoulujen ryhmäkoot heikentävät oppimista
Yli kaksi kolmasosaa opettajista katsoo, että heidän oppilaansa eivät saa riittävästi tukea oppimiseensa. Yli kolme viidesosaa vastaajista kertoo, että tukea tarvitsevien määrää ei huomioida pienentämällä ryhmäkokoa. Vain viisi prosenttia vastanneista katsoi, että ryhmäkoot vastasivat aina oppilaiden tuen tarvetta.
– OAJ:n kyselyyn vastanneet nostivat kaikista keskeisimmäksi peruskouluissa korjattavaksi asiaksi opetusryhmien koon rajaamisen. Liian suuret ryhmäkoot estävät riittävän tuen tarjoamisen oppimisvaikeuksista kärsiville, vaikeuttavat työrauhan ylläpitoa ja heikentävät koko luokan oppimistuloksia, OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies sanoo.
Kyselyssä nousivat esiin myös opetusta häiritsevien tuotteiden, kuten kännyköiden ja sähkötupakoiden, poistamisen salliminen, valmistavan opetuksen vahvistaminen suomea tai ruotsia taitamattomille ja tarve uudistaa oppimisen tukea.
– Kun peruskoulua koskevia päätöksiä tehdään, on tärkeää kuulla peruskoulujen arjen tuntevia. Esimerkiksi oppimisen tuen ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa. Oppimisen tuki on uudistettava perusteellisesti, jotta tuki ei jää oppilaan kannalta vain kirjaukseksi paperilla, Viitamies korostaa.
Lukiolaisten opiskelutaidot ovat heikentyneet
OAJ:n jäsenkyselyyn vastanneista 90 prosenttia kokee, että lukioiden opiskelijoiden opiskelutaidot ovat heikentyneet. Lähes 80 prosenttia kertoo opiskelijoiden elämänhallintataitojen heikentyneen. Opiskelijoiden koulumotivaation arvioi laskeneen kolme neljäsosaa vastanneista.
– Lukiossa aloittavien opiskelijoiden puutteellinen osaaminen nousee vastaajien suurimmaksi huolenaiheeksi. Oppimisen tuen saatavuutta tulee parantaa lukioissa, mutta tuloksista näkyy myös se, kuinka koulupolun on tärkeää toimia kokonaisuudessaan, OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso korostaa.
Erityisopettajien määrä on pienin suurissa yli tuhannen opiskelijan lukioissa, joissa yhtä erityisopettajaa kohden on keskimäärin yli 700 opiskelijaa. Alle 200 hengen pienissä lukioissa yhtä erityisopettajaa kohden on laskennallisesti noin 300 opiskelijaa.
Enemmistö vastanneista kertoi, että heidän lukiossaan on lisätty erityisopettajien määrää, mutta se ei silti ole riittävä. Vain alle kolmannes vastanneista tietää opiskelijoiden saavan riittävästi erityisopetusta.
– Lukiolaisten tarpeiden ja lukioiden resurssien välillä on ilmeinen ristiriita. Lukiokoulutusta on uudistettu viime vuosina voimakkaasti. Samaan aikaan lukioiden rahoitus on jäänyt vuosittain 100 miljoonaa euroa vajaaksi jo vuosikymmenen ajan, Laakso toteaa.
OAJ toteutti jäsenkyselyn 9.2.2024 –29.2.2024 perusopetuksessa työskenteleville jäsenille. Vastauksia oli 1459. Jäsenkysely lukiossa työskenteleville jäsenille toteutettiin 19.1.2024–4.2.2024. Vastauksia oli 766.
Lisätietoa
Katso tallenne mediatilaisuudesta
Mediatilaisuuden presentaatio ja tulosten tiivistelmä
Jäsenkyselyn tulokset laajemmin
OAJ julkaisi ammatillista toisen asteen koulutusta koskevan jäsenkyselyn 29.2.2024.
