– Ensi kevään kuntavaalien keskeisimmät kysymykset tulevat liittymään kasvatukseen ja koulutukseen. Jos ajatellaan kuntien elinvoimaa ja houkuttelevuutta esimerkiksi lapsiperheille, varhaiskasvatus ja koulutus ovat pääasioita, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen korostaa.
OAJ:n kyselyn mukaan neljä viidesosaa nykyisistä kuntapäättäjistä katsoo päässeensä vaikuttamaan kuntansa kasvatus- ja koulutusasioihin.
– Valtakunnallinen koulutusta koskeva lainsäädäntö asettaa vain alariman. Kunnilla on todella suuri valta siinä, miten kasvatus ja koulutus on järjestetty ja millaiset resurssit päiväkodeilla, kouluilla ja oppilaitoksilla on niiden toimintaan. Näistä asioista tullaan keskustelemaan jokaisessa kunnassa, Lahtinen toteaa.
Kysymys kouluverkoista jakaa kuntapäättäjiä. Jos kouluverkkoa karsimalla voitaisiin turvata nykyistä parempi opetuksen laatu ja saatavuus kaikille kunnan alueella asuville oppilaille ja opiskelijoille, olisi karsimisen puolella 59 prosenttia vastanneista. Karsimista vastustaisi 30 prosenttia kuntapäättäjistä.
– Keskimääräisessä kunnassa peruskouluikäisten määrä vähenee yli neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä. OAJ korostaa sitä, että päätösten keskiössä pitäisi olla koulutuksen laatu, joka on myös lapsen etu. Joskus tämä voi tarkoittaa kuntarajat ylittäviä ratkaisuja, Lahtinen sanoo.
Myötämielisimmin kouluverkon karsimiseen suhtautuivat SDP:n, vihreiden ja kokoomuksen vastaajat, kielteisimmin vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja keskustan vastaajat.
Opettajien tekemällä työllä nähdään arvoa
– Peräti 97 prosenttia vastanneista kuntapäättäjistä arvostaa kuntien palveluksessa olevien opettajien työtä. Tämä on hieno lukema, joka kertoo opetusalan ammattilaisten merkityksestä kunnissa. Toisaalta arvostuksen pitäisi näkyä myös työoloissa ja ehdoissa sekä palkkauksessa. Tässä on vielä tekemisen varaa, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos toteaa.
Kysymys opettajien palkasta on paikallisella tasolla entistäkin keskeisempi, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen vientivetoisesta palkkamallista, joka lukitsee opettajia valtakunnalliseen palkkakuoppaan.
– On vaikea nähdä, miten laadukkaita päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia voidaan ylläpitää ilman osaavia ja kelpoisia opettajia. Päättäjät ympäri Suomen joutuvat jatkossa ottamaan aiempaa vahvemmin kantaa myös heidän palkkaukseensa, sillä hallituksen vientimalli tekee palkoista poliittisen kysymyksen, Lindroos korostaa.
Aula Research Oy toteutti OAJ:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen Manner-Suomen eduskuntapuolueita edustaville kunnanvaltuutetuille 8.8.–18.9.2024. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 017 valtuutettua.