Uusi varhaiskasvatuksessa lapselle annettavaa tukea koskeva lainsäädäntö lähtee siitä, että jokaisella lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen, on kyse sitten pedagogisista, rakenteellisista tai hoidollisista tuen tarpeista. OAJ:n toteuttama kysely paljastaa, että lain soveltamisessa on puutteita.
– Erityisesti ryhmäkokoon, henkilöstön lisätarpeeseen tai varhaiskasvatuksen erityisopettajien antamaan opetukseen liittyvä rakenteellinen tuki ei kyselyn perusteella toteudu lain tarkoittamalla tavalla. Syynä on etenkin puutteelliset resurssit, OAJ:n erityisasiantuntija Minttu Ilveskivi toteaa.
Pääsääntöiseksi tueksi saatetaan tarjota avustajaa tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatiota, joka saatetaan toteuttaa jopa etäyhteyksin lasta näkemättä.
– Näyttää siltä, että tukea tarjotaan sen perusteella mitä sattuu olemaan, ei sen perusteella mitä lapsi tarvitsee. Varhaiskasvatus on monella tapaa keskeisin koulutusaste, joka antaa suuntaa myös lapsen tulevalle koulupolulle. Nyt osa lapsista lähtee aivan liian pitkältä takamatkalta, Ilveskivi korostaa.
Tilanteen tekee vielä vaikeammaksi se, että myös varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa ja tehtäviä saattaa hoitaa sijainen, jolla ei ole opettajankoulutusta.
– Yksittäisen varhaiskasvatuksen opettajan harteille on kasattu aivan liian paljon taakkaa. Henkilöstö ei voi tehdä tehtäväänsä, jos päiväkodeilla ei ole riittäviä resursseja ja jos alalle ei kouluteta riittävää määrää opetusalan ammattilaisia, Ilveskivi toteaa.
Myös byrokratia kuormittaa varhaiskasvatuksen ammattilaisia
OAJ:n toteuttamassa kyselyssä nousee myös huoli lapsille tarjottavan tehostetun ja erityisen tuen hallinnollisesta raskaudesta.
– Varhaiskasvatuslaki lähtee siitä, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelma määrittää myös lapsen saaman tuen. Kunnissa on kuitenkin erilaisia erillisiä järjestelmiä hallinnollista päätöstä varten, ja opetusalan ammattilaisten työaikaa kuluu moninkertaiseen kirjaamiseen. Kaikki paperien pyörittelyyn käytetty aika on pois lasten kanssa vietetystä ajasta, ja siksi sujuviin prosesseihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, Ilveskivi korostaa.
Kaikista tyytyväisimpiä olivat kyselyn mukaan sellaisten päiväkotien johtajat, jotka itse voivat vaikuttaa yksikkönsä resursseihin ja joilla oli enemmän aikaa käytettävissä tuen johtamiseen.
– Lapsen kannalta ihanteellista on se, jos varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja päiväkotien johtajat voivat kaikki keskittyä työnsä ytimeen, eli laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, Ilveskivi korostaa.
OAJ:n kysely varhaiskasvatuksen opettajille, erityisopettajille ja päiväkodin johtajille toteutettiin syksyllä 2023, kun uusi laki oli ollut vuoden voimassa.
Esitys kyselyn tuloksista
