Lukiolaki on uudistumassa ja sen osana oppimisen tukea uudistetaan ja lukiolaiset ovat saamassa oikeuden tukiopetukseen. Tämä on ollut OAJ:n pitkäaikainen tavoite. Lakiluonnoksessa on kuitenkin puutteita oppimisen tuen yhtenäistämisen ja lukiokoulutuksen rahoituksen osalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoja uudesta lukiolaista. Se pitää sisällään monia OAJ:n ajamia tavoitteita, kuten oppimisen tuen uudistamisen ja taito- ja taideaineiden aseman vahvistamisen.
– Oppimisen tuen uudistus jää kuitenkin tyngäksi, jos tukea ei yhtenäistetä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tuki pitäisi uudistaa koko koulutuspolun mitalta, sillä lapsi ja nuori pysyy samana, vaikka koulutusaste vaihtuisikin. Oppimisen tuki pitäisi rakentaa tukea tarvitsevan näkökulmasta mahdollisimman saumattomaksi, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen korostaa.
Hallitusohjelman mukaisesti lukiokoulutukseen ollaan lisäämässä kymmenen miljoonaa euroa muun muassa oppimisen tukeen.
– Olennaista on, että rahoitus käytetään erityisopettajien määrän lisäämiseen, jolla turvataan konkreettinen tuki, Lahtinen jatkaa.
Taito- ja taideaineiden painoarvo kasvaa
Lakiesityksen mukaan jatkossa ylioppilastutkintoon voisi sisällyttää myös taito- ja taideaineiden kokeen.
– OAJ esitti jo voimassa olevaa lukiolakia säädettäessä vuonna 2018, että lukiodiplomilla voisi korvata yhden ylioppilastutkinnon kokeen. Taito- ja taideaineiden sisällyttäminen ylioppilastutkintoon on siten tervetullut muutos, joka mahdollistaa nykyistä laaja-alaisemman osaamisen huomioimisen opiskelijavalinnoissa, OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso alleviivaa.
Oleellista on, että taito- ja taideaineiden erityispiirteet huomioidaan ylioppilaskokeissa.
– Taito- ja taideaineet eivät saa typistyä pelkäksi teoriaksi, vaan niiden tulee mahdollistaa taidollinen ja taiteellinen näyttö. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi ennen varsinaista koetta tehtävää taideteosta, esitystä tai muuta suoritusta, Laakso havainnollistaa.
Ylioppilastutkinnon voisi jatkossa suorittaa myös englanniksi
Mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto suomen ja ruotsin lisäksi myös englannin kielellä etenee.
– Suomi kansainvälistyy vauhdilla ja tarve englanninkieliselle tutkinnolle on aito. On hyvä, että englanninkielisen tutkinnon suorittamiselle esitetään laissa selkeitä ja rajattuja kriteerejä, jotka liittyvät aiempaan opetuskieleen ja että tutkinto sisältää myös suomen tai ruotsin kielen kokeen. Samaan aikaan pitää varmistaa, että esimerkiksi oppimateriaalien kääntämiseen varataan riittävät resurssit, Laakso sanoo.
Lukiokoulutuksen rahoitusvaje tulee korjata
Lukioiden saamaa valtion rahoitusta leikkaa vuosittain niin kutsuttu rahoitusleikkuri, josta seuraa sadan miljoonan euron vaje todellisiin järjestämiskuluihin nähden.
– OAJ peräänkuuluttaa hallitukselta pitkän aikavälin suunnitelmaa, jolla sadan miljoonan euron rahoitusleikkauksesta päästäisiin eroon. Aina kun lukioille asetetaan uusia velvollisuuksia, tulisi niiden järjestäminen rahoittaa täysmääräisesti. Tällä hetkellä eri päätösten yhteisvaikutusta ei ole kunnolla selvitetty, Laakso korostaa.
Rahoitusjärjestelmän on tuettava myös lukiokoulutuksen saavutettavuutta, jotta eri puolella Suomea säilyy yhtäläiset mahdollisuudet opintielle. Rahoitusjärjestelmän tulisi myös nykyistä vahvemmin ohjata alueelliseen yhteistyöhön ja tunnistaa myös alueella järjestetty perusopetus.
Lausunnoilla ollut laki jatkaa syksyllä eduskunnan käsittelyyn. OAJ jatkaa vaikuttamista, jotta opetusalan ammattilaisten ääni kuuluu mahdollisimman kirkkaasti lain sisällössä.