Perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuki on hallituksen tärkein koulutuspoliittinen uudistus, jolla on tarkoitus saada nuorten oppimistulosten suunta kääntymään.
– Uusi laki korjaa nykyisiä perusopetuksen oppimisen tuen puutteita säätämällä täsmällisistä tukimuodoista ja tukitoimista, joihin oppilaalla on oikeus. Kesken eduskuntakäsittelyn näytti kuitenkin epäselvältä, mitä opetusryhmien tukea saavien oppilaiden mitoitukselle käy. Johdonmukaisen OAJ:n vaikuttamistyön ja opettajien pitämän äänen vaikutuksesta lopputulos on tukea tarvitsevien oppilaiden ja koko opetusryhmien kannalta myönteinen, vaikka se ei täydellinen olekaan, koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo korostaa.
Uuden lain myötä yhden opettajan opettamassa perusopetuksen ryhmässä voi olla enintään viisi oppilasta, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa.
– Mitä kattavammin säädellään tavallisen opettajan ryhmässä olevien tukea tarvitsevien oppilaiden määrää, sitä paremmin turvataan näiden oppilaiden mahdollisuus saada tukea. Samalla turvataan koko luokan oppimista ja työrauhaa. Lopullinen lakiesitys on nykytilaa parempi, mutta ei vielä korjaa kaikkia tukeen liittyviä ongelmia. Edelleen riippuu paljon siitä, miten lakia lähdetään eri kunnissa soveltamaan, Salo toteaa.
Hallitus on päättänyt 100 miljoonan euron lisärahasta oppimisen tukeen. Tämän rahan pitäisi näkyä opetuksen arjessa uusina pienryhminä, pienempinä ryhmäkokoina ja lisääntyneenä opettajien määränä.
– Nyt on keskeistä, että tämä raha käytetään kunnissa laissa tarkoitetulla tavalla esimerkiksi pienempiin ryhmäkokoihin, uusien opettajien palkkaamiseen ja samanaikaisopettajien lisäämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kunnille antamien ohjeistusten on oltava yksiselitteisiä esimerkiksi siitä, ettei uusi laki anna perusteita purkaa olemassa olevia erityisluokkia tai pienryhmiä, jos ne ovat oppilaan edun mukaisia, erityisasiantuntija Sari Jokinen painottaa.
Oppilas, joka on tarvinnut tuekseen erityisluokkaa tai pienryhmämuotoista opetusta, on jatkossakin oikeutettu saamaan sitä.
– Tukimuotoa koskevien päätösten pitää aina lähteä oppilaan tarpeesta ja toteutuksen on oltava oppilaan edun mukainen. Esimerkiksi erityisluokkien perustamisen tai lakkauttamisen tulee riippua siitä, onko oppilailla pedagogista tarvetta niille, Jokinen toteaa.
Perusopetuksen oppimisen tuen uudistamisen yhteydessä vahvistetaan myös esimerkiksi oppilaan oikeutta tukiopetukseen, osa-aikaiseen eritysopetukseen ja kielelliseen tukeen. Opetuksen järjestäjän on tulevaisuudessa varattava opetustunteja näihin ennaltaehkäiseviin tukitoimiin. Samalla oppimäärän rajaamista tarkennetaan ja erilaisten pedagogisten asiakirjojen määrää vähennetään, mikä keventää opettajien hallinnollista taakkaa.
Uuden perusopetuslain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2025.
