Katse on OAJ:n paneelikeskustelussa Porin Suomi-areenassa suunnattu visusti kevään 2025 kuntavaaleihin. Koulutus on kuntien päätehtävä, joka vie niiden budjetistakin reilusti yli puolet. Haasteita kunnilla riittää ratkaistavaksi: ikäluokat pienenevät, euroista on pulaa ja oppimistulokset pitäisi kääntää nousuun.
Kokosimme keskustelijoiden kommenteista ajatuksia siitä, miten priorisoimalla voidaan ratkaista haasteita ja huolehtia opetuksen laadusta.
Juha Rehula: Opetuksen laatu ja perusasiat ennen kikkailuja
Padasjoen kunnanjohtaja Juha Rehula sai yleisöltä spontaanit aplodit, kun hän peräsi arvostuksen antamista perusasioille ja perustaitojen oppimiselle.
– En usko kikkakolmosiin, vaan perusviestimme on se, että meiltä saa laadukasta opetusta. Ties monetta kerran Padasjoen lukio oli pienten lukioiden vertailussa parhaiden joukossa. Kun kunnassa on yksi peruskoulu ja yksi lukio, pitää tavoitteena olla se, että teemme mahdollisimman hyvää, Rehula sanoi.
Rehula korosti laadukkaan opetuksen tuovan pienelle kunnalle veto- ja pitovoimaa.
– Pienessä kunnassa näemme, että jotta saadaan pysymään väki ja osaavat opettajat, koulutukseen pitää ja haluamme panostaa.
Johanna Laisaari: Opetuksen laatu ja hyvinvoivat työntekijät ennen seiniä
Osassa kuntia ikäluokat ovat yli 40 prosenttia pienempiä kuin vielä vuonna 2010. Ikäluokkien pieneneminen näkyy kouluverkossakin: peruskouluja on neljännes vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Lasten määrän vähentyminen vaikuttaa myös tulevaisuudessa koulutuksen järjestämiseen. Helsingin apulaispormestari Johanna Laisaari huomautti, että kouluverkon karsiminen ei aina ja automaattisesti ole paha asia.
– Tarvitaan terveelliset, turvalliset, oppimista tukevat tilat. Mutta olennaista on se, mitä seinien sisällä tapahtuu. Opetuksen laatu tulee hyvinvoivista työntekijöistä ja toimivista tiloista, ovatpa ne isoja tai pieniä, Laisaari sanoi.
Olli-Poika Parviainen: Hyvät tulevaisuuden eväät ennen kukkaistutuksia
Myös koulutuksen rahoitus herätti keskustelua. Koulutuksen kokonaisrahoitus on Suomessa 1990-luvun lamaa edeltävällä tasolla ja yli miljardi euroa jäljessä muista Pohjoismaista.
Valtio kattaa koulutusmenoista vain viidenneksen, ja kunnat koulutuksen järjestäjänä maksavat loput. Tarvitaan priorisointia siinä, mihin eurot käytetään, korosti Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.
– Olemme tehneet paljon työtä, ettei koulutuksesta tarvitsisi leikata.
Se vaatii hänen mukaansa menokohteiden erittelyä kivoihin ja välttämättömiin.
– Kun välttämättömiin menoihin raavitaan rahaa, on kaupungissa ehkä vähemmän kukkia ja tiet huonommassa kunnossa. Mutta kaikkein tärkeintä on antaa tulevaisuuden eväät lapsille, Parviainen sanoi.
Minna Arve: Opetuksen laatu voi edellyttää priorisointia koulutuksen sisälläkin
Turun pormestari Minna Arve totesi kaupunkien taloustilanteen näyttävän todella huolestuttavalta. Turussa 75 prosenttia kaupungin henkilöstöstä ja suunnilleen sama osuus budjetista on koulutusta ja kasvatusta.
– Jotta pystytään tarjoamaan laadukasta opetusta, pitää huolehtia myös kestävästä taloudesta.
Hän peräsi kansallista visiota siitä, miten laadukas opetus turvataan läpi Suomen. Perusopetuksen pitkän aikavälin tulevaisuutta ja kehittämistarpeita kartoittaa parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä.
Lisäksi Arve totesi, että paikallisesti on voitava arvioida, millaisia vaikutuksia lisäsatsauksilla on.
– Kasvatuksen ja koulutuksen budjetti on kasvanut aika merkittävästi viime vuosina, ja se on varmaankin oikein. Mutta priorisointikin on tärkeää. Esimerkiksi positiivisen diskriminaatiossa on tärkeää varmistaa, että se kohdentuu oikein ja että on selvät keinot mitata tuloksia, vaikkapa niin, että parantuuko lukutaito, Arve alleviivasi.
Katarina Murto: Opetuksen laatu ennen kelpoisuuksista tinkimistä
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto korosti koulutettuja ja kelpoisia opettajia laadun takeena.
– Koulutetuista opettajista ja hyvästä opettajankoulutuksesta meidät tunnetaan. Pidämme tärkeänä, että kelpoisuusehdoista pidetään kiinni. Vain koulutetuilla opettajilla turvataan opetuksen laatu, Murto sanoi.
Hänestä Suomeen pitää perustaa opettajarekisteri, jotta kelpoisia opettajia on saatavilla tulevaisuudessakin. Samaa ovat OAJ:n rinnalla pitkään vaatineet esimerkiksi monet tutkimuslaitokset.
– Rekisteri on tärkeä, koska nytkään emme tiedä, paljonko Suomessa on kelpoisia opettajia. Opettajarekisterin avulla voitaisiin arvioida tarvittavia koulutusmääriä. Se ei olisi iso investointi, ja kun meillä ennestään rekisteröidään vaikka mitä koirista lähtien, niin miksei opettajarekisteriäkin voitaisi perustaa? Murto kysyi.
Mistä muusta paneelissa puhuttiin?
No vaikka mistä! Voit katsoa keskustelun jälkikäteen MTV:n Katsomo-palvelusta (edellyttää maksutonta rekisteröitymistä).
Katso keskustelun tallenne MTV:n Katsomosta!
