Hallituksen budjetista selvisi ikävä yllätys: opettajien täydennyskoulutuksen rahoituksesta ollaan leikkaamassa Opetushallitukselta ja aluehallintovirastoilta yhteensä noin 15 miljoonaa euroa.
– Yhdistettynä siihen, että aikuiskoulutuki lakkautettiin ja jatkuvaa oppimista jo entuudestaan vaikeutetaan, on päätös leikata opettajien täydennyskoulutuksesta erityisen haitallinen. Eikö hallituksessa todellakaan ymmärretä sitä, millainen tarve osaamisen päivittämiselle on työuran aikana? OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen kysyy.
Vaikka opettajan peruskoulutus olisi kuinka laadukasta, ei se voi ennakoida kaikkea tulevien vuosikymmenien aikana tarvittavaa tietämystä ja osaamista.
– Ajantasaisen tiedon ja osaamisen kerryttäminen työuran aikana ei voi olla pelkästään yksilöiden harteilla. Tämän päivän opiskelijat valmistuvat kaiken kukkuraksi pahimmillaan kymmenien tuhansien eurojen opintolainataakan kera. Se ei kannusta kouluttautumaan omalla rahalla, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n puheenjohtaja Mira Laurinantti korostaa.
Hallituksen päätöksen myötä myös kuntien tilanteet eriytyvät.
– Taloudellisesti tiukilla olevat kunnat ja koulutuksen järjestäjät eivät voi kompensoida hallituksen leikkausta täydennyskoulutukseen. Tällä tulee olemaan vaikutuksia siihen, kuinka houkuttavalta opettajan ammatti näyttää. Kuntien mahdollisuudet houkutella kelpoisia opettajia voivat alkaa eriytymään, mikä johtaa myös lasten ja nuorten koulutuksellisten mahdollisuuksien eriytymiseen. Tähän meillä ei ole kansakuntana varaa, Lahtinen korostaa.
Jos leikkausta ei kompensoida toisaalla, jopa yli 60 000 opettajaa ja opetusalalla työskentelevää on varassa jäädä ilman henkilöstökoulutuksia. Opetushallituksen koulutukset ovat tavoittaneet noin 25 000 ja aluehallintoviraston koulutukset viime vuonna noin 40 000 osallistujaa.
Opetustoimen täydennyskoulutus koskettaa varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukioita, ammatillista koulutusta, vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta. Leikkaus tulee vaikuttamaan myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajakorkeakouluihin, jotka joutuvat etsimään täydennyskoulutusten rahoitukseen korvaavia lähteitä.
– Tämä on aivan väärä suunta. Täydennyskoulutuksen tulisi päinvastoin olla jokaisen opettajan lakiin kirjattu oikeus ja velvollisuus, Lahtinen alleviivaa.
Kasvatus ja koulutus ovat keskeisessä asemassa lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta.
– Tähän asti Suomi on menestynyt nimenomaan sen ansiosta, että päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on korkeasti koulutettuja ja ajassa kiinni olevia opettajia. Jotta näin on jatkossakin, pitäisi pitää huoli laadukkaasta opettajankoulutuksesta ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista. Hallitus nakertaa tällä päätöksellä jälkimmäistä, Laurinantti toteaa.
