Kun lapsi tai nuori syyllistyy lainvastaiseen tekoon, Etelä-Karjalan kouluissa tiedetään, kuinka tilanteessa toimitaan.

Sen takaa niin sanottu ankkuritoiminta, eli lainvastaisten tekojen ehkäisemisen toimintamalli, jota toteutetaan moniammatillisessa tiimissä.

– Ankkuritoiminnan etu on se, että maakunnan kaikissa kunnissa ja jokaisessa kouluissa on olemassa valmis toimintamalli ja selkeät ohjeet kunkin rikosnimekkeen varalle, sanoo taipalsaarelainen luokanopettaja ja OAJ Etelä-Karjalan puheenjohtaja Jirka Korhonen.

Ankkuritoiminta on käytössä muuallakin, mutta Etelä-Karjalaan se on juurtunut erityisen tehokkaaksi ja pysyväksi toiminnaksi nuorten tekemien rikosten selvittelyssä ja ennaltaehkäisyssä.

OAJ palkitsi Etelä-Karjalan ankkuritoiminnan Vuoden koulutusvaikuttaja 2023 -tunnustuspalkinnolla, joka luovutettiin työryhmälle Educa-messuilla.

Ankkuritoiminnassa nuoren lainvastainen teko johtaa keskusteluun eli ankkuritapaamiseen, johon osallistuvat tekijä, uhri, näiden vanhemmat ja mahdolliset silminnäkijät. Mukana ovat myös poliisi sekä nuoren oikeusedustajana toimiva sosiaalialan ammattilainen.

Jos teko on tapahtunut koulussa, myös tilaisuus järjestetään siellä, ja mukana on myös rehtori, opettaja tai kuraattori. Kun koulussa tehdään rikos- tai lastensuojeluilmoitus nuoren lainvastaisesta teosta, tieto kulkeutuu ankkuritoiminnan ammattilaisille, jossa poliisi ja oikeusedustaja sopivat ajan ankkuritapaamiselle.

– Tilaisuudessa käydään läpi, mitä on tapahtunut ja miksi. Keskustellaan, miten vakavasta asiasta on kyse, kun rikoskynnys on ylittynyt, kertoo Etelä-Karjalan hyvinvointialueella nuorten oikeusedustajana toimiva Maija Ström-Ripatti.

Malli näyttää toimivan, sillä Ström-Ripatin mukaan ylivoimaisesti suurin osa ankkuritapaamisista jää nuorelle ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Tämän vahvistaa myös ankkuritoimintaan osallistuva ylikonstaapeli Sanna Lautamatti Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta, johon kuuluu Etelä-Karjalan lisäksi myös Kymenlaakso.

– Koko alueemme ankkuritoiminnassa puhutettiin viime vuonna yli 460 nuorta, joista yli 80 prosenttia oli ensikertalaisia, Lautamatti sanoo.

Puhutetut nuoret ovat pääasiassa 11–14-vuotiaita, sillä tätä vanhemmat ovat rikosoikeudellisessa vastuussa teostaan ja Lautamatin mukaan tätä nuorempien lasten lainvastaisia tekoja on hyvä selvittää muiden ammattilaisten kuin poliisin johdolla.

–  Ankkuritoiminnan ansiosta opetushenkilökunta ei joudu vaikeissa tilanteissa miettimään, mihin otetaan yhteyttä ja kuka tekee mahdolliset rikos- tai lastensuojeluilmoitukset, Jirka Korhonen sanoo.

Korhosen mukaan vahva yhteistyö poliisin kanssa on ollut erityisen tärkeää, sillä sen ansiosta toimet ovat oikeat myös poliisin kannalta.

Vuoden koulutusvaikuttajana kunniamaininnan sai Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professori Nina Sajaniemi uraauurtavasta tutkimustyöstä lapsen kehityksen, oppimisen ja esimerkiksi stressin säätelyn kysymyksissä.

Vuoden koulutusvaikuttaja -tunnustuksen saajat

2023 Etelä-Karjalan ankkuritoiminta
2022 Opetusneuvos, KT Martti Hellström, lisäksi kunniamaininta Rauman Kampusrauha-hankkeelle ja sen toimijoille Perttu Vuoriolle ja Annika Lindille
2021 Raahen kaupunki, lisäksi kunniamaininta Kansanvalistusseuran Etäkoulu Kulkurille
2020 Suomalainen opettaja
2019 Professori Minna Huotilainen
2018 Professori Kirsti Karila
2017 Professori Jouni Välijärvi
2016 AMKE:n toimitusjohtaja Petri Lempinen, lisäksi kunniamaininta Syvelle ja Kimmo Tantulle
2015 Suomen Vanhempainliitto
2014 Lounais−Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen johtaja Esko Lukkarinen ja Itä−Suomen aluehallintoviraston sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola
2013 Kasvatustieteen professori Hannele Niemi
2012 CIMOn johtaja Pasi Sahlberg
2011 Kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä
2010 Pohjois−Karjalan koulutuskuntayhtymän johtaja Ilkka Pirskanen

Vuoden koulutusvaikuttaja

• OAJ:n myöntämä tunnustus, jonka saaja julkistetaan vuosittain Educa-tapahtumassa.
• Ehdotuksia palkittaviksi kerätään jäsenyhdistyksiltä.
• Tunnustuksen myöntämisen kriteerejä ovat esimerkiksi pitkäjänteinen ja vahva työskentely kasvatuksen ja koulutuksen parissa tai jokin erityinen koulutusteko kuluneen vuoden aikana.

Teksti: Matias Manner
Kuva: Leena Koskela

29.1. Lisätty edellisten vuosien palkinnon saajat.