Tammikuun 24. päivä vietetään YK:n kansainvälistä koulutuksen päivää (International Day of Education), jonka tarkoituksena on korostaa koulutuksen roolia rauhan, kehityksen ja kestävyyden kannalta. Me pohjoismaiset opettaja- ja koulunjohtajajärjestöt edustamme yli 600 000:ta opettajaa ja koulunjohtajaa ja kohdistamme maidemme hallituksille yhteisen ja selväsanaisen kehotuksen: Investoikaa koulutukseen – ja siten myös yhteiseen tulevaisuuteemme. Jokainen koulussa tänään säästetty kruunu tai euro on menetys huomisen yhteiskunnalle. 

Pohjoismaita yhdistää moni asia. Meillä on yhteinen historia, kulttuuri ja arvot sekä vahvat perinteet tasa-arvoisten yhteiskuntien rakentamisessa. Pohjoismainen malli on jo pitkään ollut kansainvälisesti tunnustettu esikuva. 

Mallin ytimessä ovat tasa-arvoon ja laatuun perustuvat koulutusjärjestelmämme, jotka muodostavat perustan demokraattiselle ja hyvin toimivalle yhteiskunnalle. Opettajat ja johtajat ovat järjestelmän toimivuuden kannalta ratkaisevassa asemassa, sillä he kannattelevat sitä ja heidän roolinsa yksilöiden kannalta on keskeinen. Nyt olemme kuitenkin vaarassa menettää hyvän maineemme ja pudota kelkasta. Kehityssuunta on huolestuttava ja siihen liittyy monia haasteita, kuten alirahoitusta, eriarvoistumista, sääntelyn vapauttamista ja kiristyvää kilpailua. Samalla eriytyminen lisääntyy ja oppimistulosten erot kasvavat. 

Pohjoismaisten opettajajärjestöjen yhteistyöneuvosto (NLS) on tarkastellut koulutoimen rahoitusta eri Pohjoismaissa. Raportista käy ilmi sekä eroja että yhteisiä ongelmia, mutta hälyttävin havainto on koulun tehtävien ja toimintaedellytysten epätasapaino eli vaatimusten ja resurssien välinen kuilu. Kaikki Pohjoismaat asettavat kouluille kunnianhimoisia yhdenvertaisuuteen, taustaeroja tasoittavaan vaikutukseen ja hyviin oppimistuloksiin liittyviä tavoitteita. Samalla kuntien odotetaan kantavan päävastuu toiminnan rahoittamisesta, usein rajallisin ja epätasaisin resurssein.  Tavoitteiden ja toimintaedellytysten pitäisi kulkea käsi kädessä, mutta käytännössä niiden välillä on ammottava kuilu. Opetusalalla on myös yksiköitä, joiden odotetaan toimivan yritysten tavoin, mutta ne kohtaavat siitä huolimatta samoja haasteita kuin kuntasektori. 

Kuntien veropohjaan ja priorisointiin yleisesti nojaavat pohjoismaiset rahoitusmallit ovat riittämättömiä, epätasa-arvoisia ja ennalta-arvaamattomia. Paikallisten budjettivajeiden ja lyhytnäköisten leikkausten vuoksi koulujen on mahdotonta yltää koulutuksen laatua ja taustaeroja tasoittavaa vaikutusta koskeviin kunnianhimoisiin kansallisiin tavoitteisiin. Opettajille ja johtajille tämä tarkoittaa jatkuvasti kasvavaa työtaakkaa ja stressaavampaa työtilannetta, ja nämä tekijät vaikuttavat suoraan oppimistuloksiin ja koulun taustaeroja tasoittavaan tehtävään. Tätä ei voida hyväksyä – koulunhan on tarkoitus tarjota kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet menestyä taustasta ja asuinpaikasta riippumatta.  

Me pohjoismaiset opettaja- ja koulunjohtajajärjestöt vaadimme muutosta: 

• Jokaisen valtion on kasvatettava osuuttaan koulutuksen rahoituksesta. Kunnat, jotka kantavat suurimman vastuun koulujen rahoituksesta, eivät selviä tehtävästä omin neuvoin, koska niillä ei ole kunnianhimoisten kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavia resursseja. Valtioiden on otettava päävastuu ja turvattava koulutuksen rahoituksen vakaus ja pitkäjänteisyys.
• Resurssit on kohdennettava kaikkialla siten, että taustaeroja voidaan tasoittaa. Resurssien oikeudenmukainen ja tarvepohjainen jakautuminen on varmistettava, jotta ne koulut, joissa esiintyy enemmän haasteita, saavat menestymiseen tarvittavat resurssit. 
• Ilman tasa-arvoista ja toimivaa koulutusjärjestelmää on vaikea ylläpitää Pohjoismaille tunnusomaisia demokraattisia arvoja ja hyvinvointia. Jotta maamme voisivat jatkossakin toimia esikuvana koulutuksessa ja yhteiskunnan rakentamisessa, hallitustemme on astuttava eturiviin, otettava vastuuta ja turvattava tasa-arvoinen ja laadukas koulutus kaikille.  

Katarina Murto, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 

Inger Damlin, puheenjohtaja, Finlands svenska lärarförbund FSL 

Elisa Rimpler, puheenjohtaja, Børne- og Ungdomspædagogernes Landsforbund BUPL 

Gordon Ørskov Madsen, puheenjohtaja, Danmarks Lærerforening  

Monica Lendal Jørgensen, puheenjohtaja, Frie Skolers Lærerforening  

Tomas Kepler, puheenjohtaja, Gymnasieskolernes Lærerforening  

Jacob Eli Olsen, puheenjohtaja, Føroya Lærarafelag 

Sanna á Løgmansbø, puheenjohtaja, Føroya Pedagogfelag 

Tina K. Jakobsen, puheenjohtaja, Yrkisfelagið miðnám  

Arnaq Brønlund, puheenjohtaja, Nunatsinni Perorsaasut Kattuffiat NPK 

Elna Heilmann, puheenjohtaja, IMAK 

Magnús Þór Jónsson, puheenjohtaja, Kennarasamband Íslands 

Mette Johnsen Walker, puheenjohtaja, Skolens landsforbund SL 

Geir Røsvoll, puheenjohtaja, Utdanningsforbundet 

Anna Olskog, puheenjohtaja, Sveriges Lärare  

Ann-Charlotte Gavelin Rydman, puheenjohtaja, Sveriges Skolledare