Suomen puheenvuoroissa nostettiin esiin muun muassa varhaiskasvatuksen merkitys lapsen oppimiselle ja koko koulutuspolulle.
– Suomessa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja peruskoulun jatkumo mahdollistaa selkeän ikäkausiin perustuvan pedagogisen lähtökohdan opettajille, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto painotti puheenvuorossaan.
Varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisen koulutuksen merkityksestä on runsaasti tutkimusta.
– Varhaiskasvatuksen pedagogiikasta ryhmässä vastaa pedagogisen koulutuksen saanut opettaja ja koko päiväkodissa pedagogisen koulutuksen saanut päiväkodinjohtaja. Jotta päiväkodin johtajalla on tarpeeksi aikaa keskittyä pedagogiikan tukemiseen, hänellä pitää olla mielestämme varsinkin isommissa yksiköissä myös apulaisjohtaja jakamassa työtä, hän kertoi.
Murto nosti esiin, että varhaiskasvatuksen opettajien työvoimapula Suomessa johtuu ennen kaikkea matalasta palkkatasosta ja toisaalta työolosuhteista ja työn vaativuudesta.
– OAJ tekee jatkuvasti työtä varhaiskasvatuksen opettajien ja päiväkodin johtajien työn arvostuksen nostamiseksi. Tähän tarvitsemme vahvemmin myös työnantajien ja poliittisten päättäjien tuen ja ymmärryksen. Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys on keskeinen koko lapsen oppimispolulle, hän korosti.
Koulutukseen ja opetukseen on satsattava
OAJ:n hallituksen jäsen Anne-Maria Palomäki kertoi puheenvuorossaan oppimisen tuesta. Se ei ole toiminut Suomessa, ongelmia on ollut sekä erityisopettajien puutteellisesta määrästä että vähäisistä resursseista.
– OAJ on pitänyt oppimisen tuen uudistamista todella tärkeänä tavoitteena, ja aktiivisen vaikuttamistyön seurauksena tuen uudistus on nykyisessä maan hallitusohjelmassa ja se on hallitusohjelman tärkein koulutuspoliittinen uudistus Suomessa, hän kertoi.
Uusi järjestelmä tulee voimaan tämän vuoden elokuussa.
– Perusopetuksen oppimisen tuen uudistamiseen on varattu 100 miljoonan euron rahoitus. Uudistuksen onnistumisen kannalta keskeistä on, että kunnat kohdentavat rahoituksen sille tarkoitettuihin toimiin. Lisäksi erityisopettajia tarvitaan lisää, Palomäki painotti.
Hän nosti myös esiin sen, että säästöjä ei saa lähteä kunnissa hakemaan muualta opetuksesta.
– Opettajia kuormittaa Suomessa erityisesti resurssien puute: liian suuret opetusryhmät, liian vähän tukea lasten oppimisen erilaisiin haasteisiin ja oppilashuollon toimimattomuus. OAJ pitää erityisen tärkeänä niin opetushenkilöstön kuin oppilaiden kannalta, että koulutukseen ja opetukseen resursoidaan riittävästi, Palomäki painotti.
Koulutuksen rahoitus on Suomessa hyvin paljon jäljessä esimerkiksi muita Pohjoismaita.
Lasten on saatava äänensä kuuluville
Katarina Murto nosti opettajien keskeistä roolia esiin lasten osallisuuden, yhteisöllisyyden ja demokratiataitojen oppimisessa.
– Kouluympäristön lisäksi myös kodeilla, harrastuksilla ja nuorisotyöllä on tärkeä vaikutus. Kaikki lasten ja nuorten kanssa toimivat aikuiset voivat tukea lasten osallisuutta ja toimia turvallisina aikuisina heidän elämässään, hän painottaa.
Kuulluksi tulemista kaipaavat kaikki, mutta erityisen tärkeää se on niille hiljaisimmille, joiden ääni ei muutoin kuulu.
– Siksi lasten osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen on merkittävää kaikkialla yhteiskunnassa, ei vain kouluissa ja oppilaitoksissa, Murto alleviivasi.
Pohjoismaiden koulutuksen rahoitusta koskeva selvitys opetusministereille
ISTP:n yhteydessä Nordiska Lärarorganisationers Samråd NLS järjesti tapaamisen läsnä olevien maiden Tanskan, Suomen, Färsaarten, Islannin, Norjan ja Ruotsin opetusministereille ja NLS-järjestöjen puheenjohtajille.
Puheenjohtajat luovuttivat kokouksessa raportit Opettajapula Pohjoismaissa ja Koulutuksen rahoitus Pohjoismaissa sekä NLS:n hallituksen lausunnon liittyen Pohjoismaiden koulutuksen rahoitusta koskevaan selvitykseen opetusministereille.
Kuvassa Pohjoismaiden opettajajärjestöjen puheenjohtajat ja opetusministerit sekä NLS:n pääsihteeri Christer Holmlund (oikealla).
International Summit on the Teaching Profession (ISTP) on koulutuksen huippumaiden vuosittainen kokous, jonka järjestävät yhteistyössä OECD, opettajajärjestöjen kansainvälinen katto-organisaatio Education International (EI) sekä järjestäjäksi valittu isäntämaa. Tänä vuonna järjestyksessään 15:ttä huippukokousta isännöi Reykjavik. Kokous pidettiin 24.–26.3.2025.
