Korkeakoulutettujen määrä on laahannut Suomessa lähes paikallaan koko 2000-luvun samaan aikaan kun verrokkimaat ovat menneet vauhdilla ohi. Yksi keskeinen syy on korkeakoulujen riittämättömissä resursseissa. Yliopistojen reaalinen perusrahoitus suhteutettuna maisteritutkintojen määrään on kutistunut yli 30 prosenttia vuodesta 2010.
– Suomi tarvitsee lisää korkeasti koulutettuja osaajia, joilla on asiantuntemusta ja luovuutta löytää ratkaisuja aikamme globaaleihin kehityshaasteisiin. Osaajat ovat myös edellytys tuottavuuden kasvulle. Korkeakoulutettujen määrä tulee saada kasvuun. Se edellyttää yliopistojen resurssien vahvistamista, Unifin puheenjohtaja, rehtori Ilkka Niemelä korostaa.
Viime vuosina tehdyt toimet, kuten määräaikaiset aloituspaikkarahoituksen lisäykset, eivät riitä korjaamaan tilannetta.
Vaikka valtiontalouden tilanne on tällä hetkellä tiukka, tulisi tunnistaa koulutustason noston merkitys tulevaisuuden kasvun luomisessa. Korkeakoulutettujen määrän kasvattamiselle ja laadukkaan korkeakoulutuksen varmistamiselle on taattava pitkäjänteiset edellytykset muun muassa rahoitusta vahvistamalla.
– Eduskuntapuolueiden tulisi sitoutua parlamentaarisesti yli hallituskausien ulottuvaan suunnitelmaan korkeakoulutuksen rahoituksen vahvistamiseksi. Oikea hetki työn käynnistämiselle on hallituksen puoliväliriihi tänä keväänä, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.
Koulutustason nostoa ei saa toteuttaa oppimistavoitteista tinkimällä. Tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin liittyviä tavoitteita ei voida saavuttaa ilman osaavaa työvoimaa. Myös riittävästä oppimisen tuesta ja ohjauksesta sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista on välttämätöntä huolehtia.
Suomessa on OECD-maista suurin pula korkeakoulutetuista työntekijöistä.
– Koulutuksen ja sivistyksen taloudelliset hyödyt ovat kiistattomat. Korkeasti koulutettu kansa on myös kriisinkestävämpi, osallistuu enemmän kansalaisyhteiskuntaan ja on vähemmän altis hybridivaikuttamiselle. Koulutustason nosto siis vahvistaa sekä taloutta että demokratiaa, Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Anselmi Auramo toteaa.
