Uusilla kuntapäättäjillä on nyt vastassaan neljä suurta koulutuksen kysymystä:

1. Koulutuksen riittävä rahoitus

Kuntien budjeteista yli 60 prosenttia menee varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen. Se ei ole ylimääräinen menoerä, vaan investointi.

Riittävillä resursseilla voidaan turvata päiväkotien ja koulujen toimivat ryhmäkoot, oppilaitosten opintotarjonta ja laadukkaat oppimateriaalit. Kuntapäättäjien on ehdottoman tärkeää seurata valtuustokaudellaan, missä määrin rahoitus kohdentuu lapsen kasvatukseen, opetukseen ja tukeen.

2. Toimiva oppimisen tuki

Resursseista riippuu sekin, saako oppimisvaikeuksiin apua. Oppimisen tuen lainsäädäntö uudistuu 1.8.2025, ja on kuntien vastuulla toteuttaa uudistuksen tarjoama entistä vahvempi tuki käytännössä.

Kuntapäättäjät voivat varmistaa, että jokaisen oppilaan oikeus oppimisen tukeen todella toteutuu. Erityisopetusta on oltava riittävästi niin esi- ja perusopetuksessa kuin lukioissakin, ja vahvempaa tukea tarvitsevat oppilaat täytyy huomioida, kun opetusryhmiä muodostetaan.

3. Opettajien pätevyys

Laadukas kasvatus ja koulutus eivät synny itsestään – laadun tekevät koulutetut ammattilaiset.

Kunta voi houkutella ja pitää kiinni kelpoisista opettajista sekä opetusalan johtajista hyvällä työnantajapolitiikalla, joka sisältää reilun palkkatason ja palkkakehityksen sekä hyvät työolot.

Kunnilla on mahdollisuus maksaa työehtosopimuksia ylittäviä korvauksia pätevien opettajien saamiseksi. Myös määräaikaisille opettajille on maksettava palkkaa koko vuoden ajalta.

4. Kohtuulliset ryhmäkoot

Laadukas opetus on mahdotonta, jos opettajalla on liian monta oppilasta tai opiskelijaa opetettavanaan. Kohtuullisilla ryhmäkoilla ja sopivilla opettajamitoituksilla kuntapäättäjät voivat varmistaa, että opetus ja ohjaus säilyvät ensiluokkaisina.

OAJ:n suosituksen mukaan sopiva opetusryhmän koko on enimmillään 20 oppilasta ja 1. ja 2.-luokan osalta 18 oppilasta. Myös erityisluokkien ryhmäkoko tulee pitää mahdollisimman pienenä.