Suomessa on perinteisesti ollut julkisten päiväkotien rinnalla esimerkiksi yhdistysten ylläpitämää, voittoa tavoittelematonta yksityistä varhaiskasvatusta. Niiden rinnalle on syntynyt voittoa tavoittelevia ketjuyrityksiä. Petteri Orpon hallitus on säätämässä varhaiskasvatukseen uutta palvelusetelilainsäädäntöä, joka voi väärin toteutettuna lisätä yksityisten yritysten osuutta varhaiskasvatuksen järjestämisessä.

– Keskiössä on oltava jatkossakin lapsen etu. Sitä ei ole se, että voittoa tavoittelevat yksityiset toimijat valtaavat liian suuren osuuden varhaiskasvatuksesta, jolloin keskiöön nousee laadun sijaan päiväkodeista saatavat voitot. Palvelusetelilakia säädettäessä tulee pitää kiinni siitä, että kunta voi itse päättää, mitä se tarjoaa palvelusetelillä. Lisäksi kuntalaisella on oltava aina mahdollisuus valita kunnan oma varhaiskasvatus yksityisen sijaan, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo toteaa.

Vuonna 2021 eduskunnan hyväksymässä koulutuspoliittisessa selonteossa asetettiin tavoitteeksi sivistyksellisten oikeuksien ja lapsen oikeuksien toteutuminen. 

– Selonteon mukaan yhtenä toimenpiteenä lasten oikeuksien varmistamiseksi on se, että varhaiskasvatus ja esiopetus säilyvät jatkossakin pääosin julkisesti tuotettuina koko maassa. Siitä ei saa tinkiä nytkään, OAJ:n erityisasiantuntija Minttu Ilveskivi korostaa.

Vuonna 2023 varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista 19 prosenttia oli yksityisen palveluntuottajan päiväkodissa, joista lähes kolme neljäsosaa rahoitettiin palveluseteleillä. Varhaiskasvatuksen entistä voimakkaampi yksityistäminen voi vaarantaa yhdenvertaisuuden toteutumisen. 

– Tutkimusten mukaan yksityiset toimijat näyttävät joissain tapauksissa rajaavan ja valikoivan asiakaskuntaansa niin, että paljon tukea tarvitseville lapsille ei tarjota palvelua. Myös lapsen kulttuuritausta tai kieli voivat vaikuttaa asiakkaaksi ottamiseen. Kaikenlainen taustaan liittyvä valikointi on ehdottomasti väärin ja lisää jo lapsuudesta asti alkavaa perustavanlaatuista eriarvoisuutta yhteiskuntaan, Ilveskivi painottaa.

Norja on Suomelle varoittava esimerkki. Norjassa yksityisen varhaiskasvatuksen roolia on pitkin 2000-lukua kasvatettu ja tällä hetkellä jo yli puolet varhaiskasvatuksesta on yksityisesti tuotettua. 

– Yksityisten päiväkotien toimintaa on vaikea valvoa eikä päiväkotien rahoitus mene aina laadun parantamiseen. Norjassa on esimerkiksi yleistä, että päiväkoteja pyörittävien yritysten emoyhtiöt omistavat päiväkotirakennukset, joita käytetään voittojen keräämiseen vuokrakorotuksilla. Onko se todellakin järkevää julkisten varojen käyttöä?, Ilveskivi kysyy.