Tuloksia haulle "Ammattikorkeakoulutus"

OAJ on julkistanut tiede- ja innovaatiopoliittiset linjauksensa, joilla haetaan parannusta korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön työoloihin. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pitää olla houkuttelevia työpaikkoja, ja yhteiskunnan kehittämisen on perustuttava tutkimukseen ja tietoon.

Eduskuntavaalit ovat OAJ:n jäsenelle tärkeät. Vaaleissa ja niiden pohjalta neuvoteltavassa hallitusohjelmassa linjataan jälleen neljäksi vuodeksi alamme keskeisistä suuntaviivoista, lakihankkeista ja myös rahoituksesta. OAJ vaikuttaa siihen, että päätöksissä kuullaan opettajien ääntä, kirjoittaa koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.

OAJ ja Okka-säätiö järjestävät syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana webinaarisarjan, jossa pureudutaan elinvoimaisen ja kestävän työelämän kehittämistarpeisiin ja siihen, miten koulutuksella vastataan näihin odotuksiin. Webinaarit järjestetään yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ammatillisten opettajakorkeakoulujen verkoston kanssa.

Opetusalan Ammattijärjestö toivoo opettajille sekä koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten esihenkilöille työrauhaa keskittyä perustehtäviin. Uusien hankkeiden ja reformien asemesta OAJ toivoo koulutuksen rahoituspohjan vahvistamista sekä oppimisen tuen ongelmien korjaamista. Myös lapset ja nuoret kaipaavat rauhoittumista ja keskittymistä opetukseen.

Kouluterveyskyselyt kertovat, että sateenkaarinuoret voivat edelleen koulussa muita huonommin. Entinen opettaja ja nykyisin Helsinki Pride -tapahtumaa luotsaava Panu Mäenpää kuitenkin uskoo parempaan ja tasa-arvoisempaan tulevaisuuteen. Sen tekemisessä opettajilla on hänestä arvokas rooli.

Millaisia toimenpiteitä tarvitaan yhteiskunnan eri tasoilla, jotta tekniikan alan osaajatarpeisiin pystytään vastaamaan? OAJ, TAMK ja Teknologiateollisuus kutsuvat sinut virtuaaliseen tilaisuuteen, jossa keskustelemme tekniikan alan työmarkkinanäkymistä, osaajatarpeista ja osaamisesta, urapoluista ja alan koulutuksesta.

Johanna Sopanen kouluttaa tulevia hoitoalan ammattilaisia. Hänelle opiskelijat ja heidän ammatillisen kasvunsa tukeminen ovat työssä ykkösprioriteetti. Työ vaatii kuitenkin veronsa, ja esimerkiksi hallinnollisen työn määrä tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Ilman ammatillisia opettajia ei ole tulevaisuuden ammattilaisia, ja siksi alan vetovoima pitää turvata kilpailukykyisellä palkkatasolla ja koulutuksen rahoituksella.

Suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa vallitsee paradoksi, kirjoittavat OAJ:n ja Tieteentekijöiden erityisasiantuntijat Hanna Tanskanen ja Maija Mattila. Yhtäältä tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen tärkeys tunnistetaan ja niihin halutaan panostaa, toisaalta tosi paikan tullen panostukset jäävät puolitiehen ja vastuita ladataan lisää ilman rahallisia lisäpanostuksia.

Opetusalan henkilöstön kokemukset työoloista ovat heikentyneet entisestään, kertoo tänään julkaistu OAJ:n tekemä Opetusalan työolobarometri. Työn määrän kasvu ja työn pirstaloituminen sekä läikkyminen vapaa-ajalle aiheuttavat opettajille työkyvyn alenemista ja työstressiä. OAJ nostaa erityisesti työn määrän vähentämisen ja työhyvinvoinnin parantamisen pöydälle kevään sopimusneuvotteluissa.

Ammattikorkeakoulujen tulee soveltaa laajemmin mahdollisuutta maksaa opetus- ja tutkimushenkilöstölle taulukkopalkan ylittävää palkkaa, kirjoittaa erityisasiantuntija Pasi Repo. Opetusalan sopimuksissa taulukoissa on määritelty ainoastaan vähimmäispalkka. Opettajan henkilökohtaisessa palkassa on otettava huomioon työtehtävien vaativuus, opettajan ammattitaito ja työsuoritus sekä muun muassa ammattialan ja paikkakunnan yleinen palkkataso. Mahdollisuutta pitää käyttää entistä enemmän osaavan opetushenkilöstön kannustamiseen, pitoon ja rekrytointiin.