Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää on vahvistettava niin, että se tuottaa monipuolista, profiililtaan erilaista osaamista yhteiskunnan ja alueiden työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakoulujen hallituspaikoista yli 50 prosentin on edustettava työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tuntemusta.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintorakenteet on säilytettävä laajuudeltaan ja sisällöltään toisiinsa verrattuna omaleimaisina. Yliopistojen päätutkintona tulee olla edelleen ylempi korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulujen ylemmän tutkinnon asemaa on vahvistettava ja ylempien tutkintojen tutkintonimikkeet on selkeytettävä.

Alueellista ja alueiden välistä yhteistyötä koulutuksen tarjonnassa ja saavutettavuudessa on lisättävä korkeakouluverkoston hajauttamisen sijaan. 

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen on vastattava yhteiskunnan niille asettamia tehtäviä. Fokus on palautettava perustoimintaan, joka edellyttää rahoituksen suuntaamista tutkintokoulutuksiin. Jatkuvan oppimisen rahoitus on ratkaistava erillisenä budjettirahoituksena, ei osana perusrahoitusta. 

Ammattikorkeakoulutuksen vaikuttavuudesta on tehtävä kokonaisarvio, jonka pohjalta tehdään kehittämislinjaukset toimintaedellytyksien vahvistamiseksi. 

Korkeakouluissa opetusansioilla meritoituminen on tehtävä systemaattiseksi ja mahdollistettava tutkimusvapaakaudet tai työelämäjaksot opetuspainotteisissa tehtävissä. Korkeakouluissa on pystyttävä kasvattamaan opetushenkilöstön määrää vastaamaan laajentuvan korkeakoulutuksen tarvetta. Pedagogiset kelpoisuudet on kirjattava lainsäädäntöön ja edellytettävä niitä kaikissa toimissa.

Erilaisten oppimisympäristöjen kehittämistä on jatkettava, jotta ne vastaavat moninaisen opiskelijajoukon tarpeisiin. 

Tki-rahoituksen on kannustettava verkostomaiseen yhteistyöhön ja tuettava alueita tämän yhteistyön rakentamisessa. Ammattikorkeakoulutuksen tki-toiminnalle on luotava rahoitusmekanismit.

Rahoituksessa on ymmärrettävä perustutkimuksen ja tki-toiminnan erilaiset tarpeet sekä vaikuttavuuden erilaisuus. Perustutkimuksen osalta Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja on nostettava. Lisäksi Business Finlandin rahoitusperusteita on kehitettävä tukemaan yhteistyönä toteuttavaa tki-toimintaa. Yrityksille on rakennettava sellaisia kannusteita, joilla niitä saadaan lisäämään tki-työtä, esimerkiksi luotava tki-setelimalli, joka mahdollistaa kokeilut ja myöhemmän jatkokehityksen. Palvelun tarjoajina toimisivat julkiset tki-organisaatiot. Yritystukia pitää kohdentaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä tehtävään tki-toimintaan, uusien markkinoiden luomiseen ja osaamisen vahvistamiseen. 

Osaajien monipuolista liikkuvuutta on tuettava. Tällä vahvistamme hyvinvointivaltiota ja luomme kestävää kasvua. Kansainvälisten opiskelijoiden maahantulokäytänteitä on edelleen sujuvoitettava.

Korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä on otettava huomioon kansainvälistymisen moninaiset vaikutukset. Korkeakouluja on tuettava niiden vastuussa opiskelijoiden integroimiseksi ja työllistämiseksi Suomeen. Tavoite kansainvälisten opiskelijoiden määrän nostamiseksi on kunnianhimoinen, ja sen saavuttamiseksi tarvitaan riittävät resurssit.