Järjestölliset toimet eli työtaistelut

Erilaisilla järjestöllisillä toimilla, kuten lakoilla, työnseisauksilla, ulosmarsseilla tai mielenilmauksilla voidaan painostaa työnantajia, jos neuvottelut eivät etene sitkeän yrittämisen jälkeenkään toivottuun suuntaan.

Jos uusia sopimuksia ei synny siihen mennessä kun vanhat sopimukset päättyvät, siirrytään sopimuksettomaan tilaan. Sen aikana palvelussuhteen ehdot pysyvät ennallaan ja palkanmaksu jatkuu normaalisti.

Työrauhaan ei kuitenkaan enää ole velvoitetta, mikä tarkoittaa, ettei työtaistelutoimille, kuten ulosmarsseille tai lakoille, ole enää laillista estettä. Työtaistelutoimia ei halua kumpikaan osapuoli, mutta joskus niiltä ei voida välttyä.

Järjestöllisiä toimia ovat: 

  • Järjestövalmius 
  • Mielenilmaukset 
  • Ylityö- ja vuoronvaihtokielto 
  • Lakko 
  • Hakukielto tai -saarto 
  • Työsulku 
  • Tukilakko 

Näitä keinoja voidaan käyttää yhdessä tai erikseen. 

Miten saan tietoa järjestöllisistä toimista? 

Mahdollisista työtaistelutoimista ilmoitetaan laajasti OAJ:n viestintäkanavissa. Jäsen saa näistä tietoa myös suoraan omaan sähköpostiinsa ja tekstiviestillä puhelimeensa. Tärkeä viestinnän kanava ovat jäsenkirjeet, joita lähetämme suoraan jäsenten sähköpostiin yleensä suunnilleen kerran kuukaudessa.  

Jos et saa jäsenkirjettä, tarkista jäsentietosi tai ota yhteyttä. Pelkästään työnantajan kautta saatua sähköpostiosoitetta ei kannata käyttää, sillä on mahdollista, että työnantaja estää työtaistelutoimien aikana pääsyn työpaikan sähköpostiin.   

Tarkista yhteystietosi Omat tiedot -palvelussa

Sopimuskauden aikana on työrauha 

Työ- ja virkaehtosopimukset neuvotellaan aina määräajaksi, yleensä muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Samalla sovitaan työrauhasta. Sen aikana minkäänlainen työnantajaa vastaan kohdistuva lakko tai muu työtaistelutoimenpide ei ole laillista. Sopimusjärjestelmä takaa näin vakaan työelämän kehityksen ja yhteiskuntarauhan sopimusajalle. 

Sopimuskauden päätyttyä työtaistelutoimet ovat sallittuja. Tällöin lakko-oikeus on jokaisen järjestäytyneen jäsenen perusoikeus.  

Lakkoon tai vastaaviin toimiin ei kuitenkaan ryhdytä kevein perustein eikä yksittäinen henkilö voi ryhtyä lakkoon, vaan siitä päättää OAJ:n valtuusto tai valtuuston delegoimana OAJ:n hallitus. 

Työtaistelutoimiin on valmistauduttava jatkuvasti. Yleensä järjestön valmiutta vahvistetaan jo ennen sopimuskauden päättymistä. Valmiutta järjestöllisiin toimiin ei rakenneta pelkästään OAJ:n hallituksessa, vaan se vaatii taakseen aktiivisia yhdistyksiä ja jokaisen OAJ:n jäsenen mukana oloa.  

Järjestövalmius 

Järjestövalmius tarkoittaa ammattiliiton valmiutta järjestöllisiin toimiin, joilla pyritään vauhdittamaan työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja. Näitä toimia voivat olla esimerkiksi lakot, ylityö- ja vuorovaihtokiellot ja mielenilmaukset. 

Mielenilmaukset 

OAJ:n yhdistykset voivat järjestää mielenilmauksia tukeakseen sopimusneuvotteluja. Usein lakkojen yhteydessä järjestetään yhteisöllisyyttä korostavia mielenilmauksia, joissa lakkoon osallistuvat kertovat tavoitteistaan ja päämääristään. 

Mielenilmauksia voidaan järjestää ennen varsinaista lakkoa työajan ulkopuolella ja lakkojen aikaan keskellä työpäivää. 

Mielenilmauksilla halutaan usein ottaa kantaa vallitsevaan neuvottelutilanteeseen, antaa tukea neuvottelijoille ja osoittaa järjestön yhtenäisyyttä. Usein mielenilmaukset järjestetään siten, että niillä on vaikutusta julkiseen mielipiteeseen. 

Poliittiset mielenilmaukset  

Poliittisella mielenilmauksella tai poliittisella lakolla palkansaajat painostavat poliittisia päättäjiä. Työtaistelutoimi ei tällöin ole suunnattu työnantajatahoa tai voimassa olevia työ- ja virkaehtosopimuksia vastaan.  

Poliittisesta mielenilmauksesta ei säädetä laissa, vaan oikeus poliittiseen lakkoon perustuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymiin periaatteisiin, joihin Suomi on sitoutunut. ILO:n mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä, vaikka ne eivät suoraan kuuluisi työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin. Myös työnantajat ovat sitoutuneet ILO:n sopimuksiin ja periaatteisiin. 

Poliittinen mielenilmaus voi sisältää erilaisia toimenpiteitä. Se voidaan suunnata esimerkiksi maan hallitusta, eduskuntaa tai poliittista järjestelmää kohtaan. Poliittinen mielenilmaus voi olla esimerkiksi samanaikainen poistuminen työpaikoilta, mielenosoitus tai tietyn määräajan kestävä lakko.  

Poliittisesta mielenilmauksesta on keskusjärjestöjen suosituksen mukaan ilmoitettava neljä vuorokautta ennen lakon alkamista valtakunnansovittelijalle ja työnantajaosapuolelle. 

Viranhaltijoiden ja virkamiesten sekä työntekijöiden oikeudellinen asema on poliittisissa työtaistelutilanteissa erilainen. Sopimusten voimassa ollessa virkasuhteessa olevilla on ns. pysyvä työrauhavelvoite. 

Työnantaja ei kuitenkaan voi kummassakaan tapauksessa estää henkilöstöä osallistumasta yhdistyksen päättämään poliittiseen mielenilmaisuun. Työtaisteluun osallistumisesta ei koidu sen järjestämiseen osallistuviin yhdistyksiin kuuluville työsuhteisille työntekijöille, viranhaltijoille tai virkamiehille muita seuraamuksia kuin palkan tai muun työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisen edun menetys mielenilmaisuun käytetyltä työajalta. Mahdollisista seurauksista vastaa aina järjestö. 

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto  

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto on yksi työntekijäpuolen järjestöllisistä toimenpiteistä, jolla voidaan vauhdittaa sopimusneuvotteluja. Kielto voi olla muodoltaan määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Kielto velvoittaa kaikkia kiellon piirissä olevia OAJ:n jäseniä osallistumaan toimenpiteeseen.  

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi koskea vain työsuhteisia työntekijöitä. Lainsäädäntö ei mahdollista virkasuhteisen henkilön osallistumista ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon. OAJ viestii jäseniä kiellon aloittamisesta sähköpostilla, tekstiviestillä ja nettisivujen kautta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että kunkin henkilön työpaikkatieto ja yhteystiedot ovat ajan tasalla. 

Ylityökielto tarkoittaa sitä, että työntekijä ei suostu ylityön tekemiseen. Hän tekee päivittäin työvuoroluetteloon merkityn työajan, mutta ei tee sitä pidempiä työpäiviä. Työnantaja ei ylipäätään voi teettää ylityötä ilman työntekijän suostumusta. 

Vuoronvaihtokielto tarkoittaa sitä, että työntekijä ei suostu vaihtamaan työvuoroja. Hän noudattaa työvuoroluetteloon merkittyjä työajan alkamis- ja päättymisajankohtia, kuten ne on sinne vahvistettu. Esimerkiksi työsuhteisen varhaiskasvatuksen opettajan ei pidä suostua muuttamaan seuraavan päivän keskivuoroa aamuvuoroksi. 

Usein kysyttyjä kysymyksiä ylityö- ja vuorovaihtokiellosta 

Lakko on äärimmäinen keino neuvotteluissa 

Neuvotteluissa pyritään viimeiseen saakka yhteisymmärrykseen ja sopimukseen. Siksi lakkoja on ollut opetusalalla vähän. Vaikeita neuvottelukierroksia on kuitenkin ollut useita, jolloin jo pelkkä lakon uhka on riittänyt nostamaan painetta sopimuksen saavuttamiseksi. 

Järjestö päättää lakonalaisista töistä 

Jos lakkoon joudutaan tukeutumaan, järjestö päättää lakon kohteen, ajankohdan ja pituuden niin, että se on mahdollisimman vaikuttava ja tehokas. OAJ:n valtuusto tai sen delegoima OAJ:n hallitus päättää lakosta. Lakon rajat käyvät ilmi lakkovaroituksesta. 

Lakkoon asetetaan työtehtävät – ei henkilöitä. Kun lakonalaisista töistä päättää järjestö, jokaisen jäsenen kuuluu noudattaa järjestön tekemää päätöstä.  

Yksittäistä työntekijää ei voida syyttää järjestön tekemästä päätöksestä.  

Lakossa olevat saavat lakon ajalta OAJ:ltä lakkoavustusta. Sen suuruudesta päättää OAJ:n hallitus. Lakkoavustuksen suuruus on 180 euroa lakkopäivää kohden. 

Lakkoon osallistuminen on jokaisen jäsenen perusoikeus 

Lakko-oikeus on demokraattisen yhteiskunnan perustuslaillinen oikeus, jonka rajoittaminen on vakavaa. Järjestäytymisvapauden loukkaaminen on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi teoksi. 

Työnantajat eivät voi kysyä opettajilta eivätkä esihenkilöiltä, kuuluvatko he ammattiliittoon ja aikovatko he mennä lakkoon. Lakko-oikeus koskee paitsi kaikkia opettajia, myös kaikkia esihenkilöitä. Ainoastaan esimerkiksi kunnanjohtaja tai kunnan ylin johtoryhmä edustaa työnantajaa lakon aikana.  
 
Juko ja/tai OAJ määrittelevät lakon rajat OAJ:n jäsenten osalta ja kantavat vastuun valinnoista. Työnantajalla ei ole valtaa määritellä, ketkä saavat ryhtyä lakkoon ja ketkä eivät. 
 
Yksittäiselle jäsenelle ei koidu lakkoon menemisestä juridisia ongelmia. Jäsenten taloutta turvataan lakkoavustuksella, joka OAJ:ssä on merkittävä, 180 euroa päivässä. 
 
Yhdistymisvapaus ja sen oleellisena osana lakko-oikeus on demokraattisessa yhteiskunnassa työntekijöiden perusoikeus. Oikeus pohjautuu kansainvälisen työjärjestö ILO:n ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tapauskäytäntöön. Työntekijöiden ammatillinen yhdistymis- ja järjestäytymisvapaus on turvattu Suomen perustuslaissa. 

Lakkovaroitus pitää antaa työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle kaksi viikkoa ennen lakon alkamista. Valtakunnansovittelijalla on lakiin perustuva oikeus siirtää lakkoa kahdella viikolla eteenpäin ilman, että työntekijät voivat vaikuttaa siirtoon. 

Lakon aikana maksetaan lakkokorvausta 

Lakon aikana ei saa palkkaa, vaan OAJ maksaa lakkokorvausta. Korvausta maksetaan kaikilta menetetyiltä työpäiviltä, myös viikonvaihteelta. Lakkokorvaus on veronalaista tuloa. Korvauksen suuruuden päättää järjestön hallitus.  

Usein kysyttyjä kysymyksiä lakosta 

Hakukielto tai hakusaarto 

Hakukielto tai hakusaarto ovat ammattijärjestön päättämiä määräaikaisia toimia, joilla kielletään tai kehotetaan jäseniä olemaan hakeutumatta töihin kiellon kohteena olevan työnantajan palvelukseen. 

Toimet ovat virkasuhteessa olevien työntekijöiden laillisia työtaistelutoimia myös työrauhan vallitessa, koska niillä ei pyritä vaikuttamaan voimassa olevaan virka- ja työehtosopimukseen tai sen muuttamiseen. Niiden toimeenpano on järjestön vastuulla.  

Jos hakukiellon tai -saarron käyttämistä harkitaan paikallisesti tai alueellisesti, tulee tarkempien ohjeiden saamiseksi olla välittömästi yhteydessä OAJ:n toimistoon. Viime kädessä päätöksen kiellon asettamisesta tekee OAJ:n hallitus alue- tai paikallisyhdistyksen pyynnöstä.  

Tukilakko 

Tukilakko eli vauhdituslakko tarkoittaa lakkoa, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakossa oleville. Tukilakko on laillinen työtaistelutoimenpide, jos tarvittavat ennalta ilmoittamisajat ja muotoseikat täyttyvät. 

Työnantajan järjestölliset toimet 

Myös työnantaja voi käyttää työtaistelutoimia vauhdittaakseen neuvotteluita. Työsulku on lakkoa vastaava työnantajan toimi. Työsulun aikana työnantaja estää työntekijöiden työnteon. Työsulusta on ilmoitettava vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle kaksi viikkoa ennen sulun toteuttamista. Työsulkua on mahdollista käyttää esimerkiksi määräaikaisena tai yksittäisinä päivinä. Sulku voi koskea myös vain jonkun ammattiliiton jäseniä ja vain tietyillä työnantajilla työskenteleviä. 

Työnantajaosapuoli on myös käyttänyt yhtenä painostustoimena kieltämällä omilta työnantajajäseniltään ammattiyhdistysjäsenmaksujen työnantajaperinnän. Lisäksi työnantaja voi kerätä tarjoamansa työvälineet, kuten kännykät ja tietokoneet lakon ajaksi pois työntekijöiltä sekä estää heidän pääsynsä työpaikan tiloihin tai jopa estää työterveyden käytön lakon aikana.