Mitä työ- ja virkaehtosopimuksista neuvotteleminen on?
Työ- ja virkaehtosopimuksista määritellään iso liuta keskeisiä työelämän ehtoja, joita ei ole määritelty laissa ja joita ei sovita työnantajan kanssa. Siksi onnistuneella neuvottelutoiminnalla on suuri merkitys työntekijöiden kannalta.
OAJ neuvottelee sinun puolestasi
Muun muassa näistä asioista neuvotellaan:
- Palkantarkistukset
- Palkkaus
- Työaika
- Lomat
- Poissaolojen palkallisuus
- Muut poissaolot sekä muut työsuhteen edut
Kaikki sopimusten sisällöt neuvotellaan jokaisella neuvottelukierroksella uudelleen, jolloin aiemmin neuvotellut edut voivat muuttua.
Sopimuksiin sisältyy laadullisia ja euromääräisiä asioita. Laadulliset käsitellään yleensä neuvotteluissa ensin. Palkat käsitellään yleensä viimeisenä, aivan neuvotteluiden lopuksi.
Kaikki sopimusten sisällöt neuvotellaan jokaisella neuvottelukierroksella uudelleen, jolloin aiemmin neuvotellut edut voivat muuttua.
Sopimuksiin sisältyy laadullisia ja euromääräisiä asioita. Laadulliset käsitellään yleensä neuvotteluissa ensin. Palkat käsitellään yleensä viimeisenä, aivan neuvotteluiden lopuksi.
Sopimukset määrittävät minimitason
Työ- ja virkaehtosopimuksissa määritellään muun muassa palkan minimitaso, jota paremmin voidaan kuitenkin sopia paikallisesti. Lisäksi työhön vaikuttavat eri lait, kuten työehtosopimuslaki, kunnallinen virkaehtosopimuslaki ja valtion virkaehtosopimuslaki sekä kyseistä koulutusastetta koskeva lainsäädäntö.
OAJ:n jäsenillä on kaikkiaan kymmenen eri sopimusta, joista OAJ neuvottelee.
Millaisista asioista työ- ja virkaehtosopimuksissa ei sovita?
Virka- ja työehtosopimusten neuvottelutoimintaa ohjaavat virka- ja työehtosopimuslait. Niissä on asetettu sopimusten raamit määrittämällä, mistä asioista näissä sopimuksissa ei voi sopia. Tällaisia asioita ovat muun muassa sopimuksen piirissä olevien töiden järjestely tai organisointi, töiden johtaminen ja työnjako tai töihin liittyvät työaika- tai muut satsaukset.
Sopimukset eivät ota kantaa esimerkiksi opetusryhmien kokoon, virkojen lukumäärään, opettajien työtehtäviin tai lukujärjestykseen tai työsuunnitelmaan. Nämä kaikki kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuteen ja -velvollisuuteen.
Virka- ja työehtosopimuksissa ei voi myöskään sopia asioista, joista on olemassa oma lainsäädäntö, kuten kelpoisuusehdoista ja eläke-etuuksista. Sopimuksissa ei myöskään ole otettu kantaa opettajien tehtäviin, koska ne määrittyvät kunkin opetussektorin lainsäädännöstä ja opetussuunnitelmista.
Sopimuskauden pituus sovitaan neuvottelemalla
Neuvotteluissa sovitaan myös sopimuskauden pituudesta, mikä sekään ei ole vakio.
Työehtosopimukset solmitaan yleensä määräaikaisiksi ja sopimuskauden päätyttyä työehtosopimus ei ole enää voimassa. Lisäksi työehtosopimus on mahdollista irtisanoa tietyin edellytyksin. Tavoiteltavaa on, että määräaikaisen sopimuksen jälkeen tuleva uusi työehtosopimus tulisi voimaan heti vanhan päätyttyä ja aiempaa paremmin ehdoin.
Päättymisajankohta on tärkeä, sillä vaikka sopimukset pyritään ratkaisemaan neuvotteluilla, järjestölliset toimet eli esimerkiksi ylityökiellot tai jopa lakko ovat aina mahdollisia.