Sopimuksia koskevat soveltamisneuvottelut kestävät koko sopimuskauden, kun ratkotaan sopimuksista auki jääneitä asioita. Kiivaimmat työehtosopimusneuvottelut käydään virka- ja työehtosopimusten umpeutuessa. Tämä vaihe voi kestää parista muutamaan kuukauteen, mutta vaikeassa tilanteessa se voi kestää pidempäänkin.

Neuvotteluiden aikana varsinaisten neuvotteluiden etenemisestä kerrotaan hyvin vähän. Neuvotteleminen perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, ja tätä luottamusta pidetään yllä muun muassa niukalla viestintälinjalla. Sopimukset laaditaan neuvottelupöydissä, ei esimerkiksi mediassa tai somessa.

Neuvotteluiden etenemistä voi kuitenkin seurata sopimuskohtaisesti sekä neuvottelujen ajankohtaistasivulla sekä uutisissa.

Kun sopimukset on hyväksytty, viestimme aiheesta kaikilla kanavillamme. Kerromme sopimusten sisällöistä ja niiden merkityksestä jäsenillemme ja muulle yhteiskunnalle.

Neuvottelu on jatkuvaa – työehtoja voidaan kehittää myös kesken kauden 

OAJ neuvottelee jäsentensä eduista jatkuvasti. Kun uudet sopimukset ovat tulleet voimaan, niitä arvioidaan ja niiden tulkintaan liittyviä kysymyksiä ratkotaan. Tämä on tärkeä osa jäsenen saamaa palvelua; jos työntekijä ja työnantaja ovat tulkinnoista eri mieltä, luottamusmies tai muut OAJ:n edustajat auttavat ratkaisuun pääsemiseksi.

Sopimusneuvotteluista jää aina avoimia kysymyksiä. Työnantaja ja työntekijäjärjestö perustavat sopimuskaudelle ajallisesti ja sisällöllisesti erilaisia työryhmiä, joissa pyritään ratkomaan valikoituja aiheita. Myös niin kutsutun jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti neuvotteluosapuolet voivat yhteistuumin kehittää tai tarkentaa työehtoja kesken sopimuskauden.

Ellei sopimuksen kehittämiseen ole etukäteen varattu sopimusvarallisuutta, on muiden kuin laadullisten asioiden muuttaminen kesken sopimuskauden käytännössä lähes mahdotonta. Toisaalta sopimusrahan varaaminen kehittämiskohteisiin syö tulevia palkankorotuksia pienemmäksi.

Usein sopimusneuvotteluilla tarkoitetaan kiivainta vaihetta, joka käydään työ- ja virkaehtosopimusten päättymisen tiimoilla. Neuvotteluissa on tavoitteena saada uudistettua sopimukset ja kehitettyä niiden sisältöä.

Näissä neuvotteluissa sovitaan yleensä ensin niin sanotuista laadullisista kysymyksistä. Kun näistä on sovittu, käsitellään palkat, joista neuvotellaan usein vasta aivan loppumetreillä.

Viimeiset viikot ennen sopimusten päättymistä ovat kaikkein kiireisintä aikaa. Vapaapäiviä tai pyhiä ei ajatella, vaan neuvottelijat ovat hommissa lopulta usein yötä myöten viimeiseen asti. Neuvottelutulokseen päästään usein juuri ennen sopimuksen päättymistä.

Kun kaikesta on sovittu, syntyy neuvottelutulos. Siitä tulee virallinen virka- ja työehtosopimus, jos päättävät tahot hyväksyvät sen. OAJ:n kohdalla hyväksyjänä toimii sopimuksesta riippuen OAJ:n hallitus tai Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon hallitus.

Hyväksyjä riippuu siitä, mikä taho kyseisestä sopimuksesta viime kädessä vastaa. Yleensä sopimukset hyväksytään nopealla aikataululla, mutta on myös mahdollista, että neuvottelutulos jätetään odottamaan.

Työtaistelutoimet ovat mahdollisia vain sopimuksettomassa tilassa 

Työehtosopimuksen voimassa ollessa työnantaja voi luottaa siihen, että työrauha säilyy. Työrauhaa on pidetty merkittävimpänä syynä työehtosopimuksen tekemiselle.

Jos uusi sopimus ei synny ennen vanhan päättymistä, alkaa sopimukseton tila. Tällöin on mahdollista ryhtyä työtaistelutoimiin. Muuna aikana työtaistelutoimet eivät ole mahdollisia, vaan vallitsee niin sanottu työrauha.

Lue lisää työtaistelutoimista

Jälkivaikutus sopimuksettomassa tilassa  

Kun ei ole enää voimassa olevaa työehtosopimusta, on kyse sopimuksettomasta tilasta. Vielä työehtosopimuskauden päätyttyäkin tietyt työehtosopimuksen määräykset tulevat kuitenkin noudatettaviksi niin kutsutun jälkivaikutuksen myötä.

Sopimuksettomassa tilassa vanhentuneen työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan rajoitetusti jälkivaikutuksen perusteella. Tällöin työehtosopimuksen määräyksien noudattamista jatketaan ihan normaalisti. Jälkivaikutus päättyy vasta, kun uusi työehtosopimus solmitaan tai työntekijä ja työnantaja sopivat työnteon ehdoista. Jälkivaikutuksesta ei ole omaa lainsäädäntöä, vaan käytäntö on syntynyt tavanomaisen oikeuden kautta ja se on siten myös hyväksytty oikeuskäytännössä.

Jälkivaikutuksen aikana ei ole työrauhavelvoitetta, jolloin kaikki työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja tai laillisia. Tällöin molemmilla osapuolilla on oikeus työtaistelutoimenpiteisiin neuvottelutoiminnan vauhdittamiseksi ja uuden työehtosopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimuksettomassa tilassa ei voida esittää hyvityssakkovaatimuksia.

Työriitojen sovittelu 

Työelämään liittyvien eturiitojen käsittelyä varten on työriitojen sovittelujärjestelmä. Sovittelujärjestelmä on tarkoitettu työmarkkinajärjestöjen käyttöön, jotta riidassa saavutettaisiin neuvotteluratkaisu.

Työriitasovitteluissa neuvottelukumppaneita avustavat valtakunnansovittelija ja sovittelijat. Työmarkkinakeskusjärjestöt voivat käyttää valtakunnansovittelijaa apunaan myös työehtosopimusneuvotteluissa.

Työriitojen sovittelujärjestelmä, sovittelijan valtuudet ja sovittelussa noudatettavat menettelytavat perustuvat lakiin työriitojen sovittelusta.

Lue lisää valtakunnansovittelijan sivuilta

Mitä tapahtuu, jos neuvottelutulosta tai sovittelijan ehdotusta ei hyväksytä? 

On mahdollista, etteivät hallinnot hyväksy neuvottelutuloksia tai valtakunnansovittelijan sovintoehdotusta. Tällöin joko palataan neuvottelupöytään tai takaisin sovitteluun tai sovittelija siirtää riidan sovittelulautakunnan käsittelyyn.  

Tästä syystä neuvottelujen ja neuvottelutulosten sisällöistä kannattaa kertoa vasta, kun ne on hyväksytty. Pahimmassa tapauksessa kerrotaan keskeneräisiä asioita, mikä taas voi vaikuttaa neuvottelijoiden työhön ja neuvottelutulokseen. 

Kuka neuvotteluista ja sopimuksista päättää? 

Jäsenet vaikuttavat neuvottelutavoitteisiin monin tavoin. OAJ järjestää jäseniltoja ja tekee kyselyjä. Lisäksi eri yhdistykset koostavat tavoitteita. Eri opettajaryhmiä edustavista 20:sta henkilöstä koostuva OAJ:n hallitus päättää lopulliset tavoitteet. Neuvottelutaktiikan vuoksi kaikkia tavoitteita ei kerrota julkisesti.

Jäsenten toiveet kuullaan jäsenilloissa 

Jäseniltä halutaan lisää tietoa virka- ja työehtosopimusten puutteista, joita sopimusneuvotteluissa pitäisi saada parannettua. Paras tapa saada viestinsä eteenpäin on osallistua OAJ:n järjestämiin jäseniltoihin tai viedä ideansa ja ehdotuksensa suoraan paikallisyhdistykseen.  

Paikallisyhdistykset antavat tavoitteet harkintansa mukaan valtakunnallisiin yhdistyksiin ja piireille, jotka puolestaan tuovat ne OAJ:n tulo- ja palkkapoliittiseen toimikuntaan eli tupaan. 

Neuvottelutavoitteiden valmistelu on tulo- ja palkkapoliittisen neuvottelukunnan asialistalla kaikissa neuvottelutoimintaan valmistautuvissa kokouksissa. Kokouksia on noin kuukauden välein. Lopulta opettajaryhmien onkin muotoiltava erilaisten tavoitetoiveiden ja ajatusten väliltä varsinaiset neuvottelutavoitteet, jotka ovat realistisia. 

Valtakunnalliset yhdistykset keskustelevat ehdotuksista myös valtuustoryhmissä. OAJ:n valtuusto kokonaisuudessaan ei muotoile yksittäisiä neuvottelutavoitteita, mutta päättää järjestön suurista linjoista. 

Hallitus päättää lopulliset tavoitteet

Lopulta tavoitteista päättää OAJ:n hallitus, joka koostuu jäsenten nimeämistä, eri opettajaryhmiä edustavista henkilöstä.

Hallitus käsittelee neuvottelutavoitteita kokouksissaan ja hyväksyy lopulliset tavoitteet. Tältä pohjalta tavoitteita täsmennetään ja niiden perusteella laaditaan neuvottelustrategiaa. 

Julkisuuteen kerrotaan yleensä vain päätavoitteet, mutta niiden lisäksi on olemassa eri opettajaryhmiä koskevia yksityiskohtaisia tavoitteita. Kaikkia tavoitteita ei voi kertoa julkisesti neuvottelutaktisista syistä.