Korkeakoulut ovat keskeinen osa TKI-toimintaa
Tällä hetkellä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitystä ei huomioida rahoituksessa riittävän hyvin
Hallitus on sitoutunut nostamaan Suomen T&K-toiminnan rahoitusta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2023 voimaan tullut T&K-rahoituslaki nostaa julkisia tutkimus- ja kehittämisinvestointeja merkittävästi vuosiksi 2024–2030. Toimeenpanossa ei vielä huomioida yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamista tutkimus- ja kehitystoiminnan osalta.
Korkeakouluille on mahdollistettava sellainen tutkimus- ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö, jossa eri alojen asiantuntijat ja tutkijat voivat hyvillä toimintaedellytyksillä tehdä ja jalostaa uutta tietoa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen omaleimaista ja toisiaan tukevaa koulutus- ja tutkimustoimintaa on edistettävä. Tavoitteena on vahvistaa yhteiskuntaamme ja osaamistamme eri puolilla maata valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan edellytykset on saatava kuntoon ja kehittämisen on oltava pitkäjänteistä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen julkista ja ulkopuolista rahoitusta on lisättävä. Laaja-alainen TKI-toiminta on kansallisen talouden kehittymisen ja kilpailukyvyn kannalta merkityksellistä.
Koulutuksen, TKI-toiminnan ja työelämän välistä yhteyttä on vahvistettava. Korkeakoulujen yhteistyötä innovaatiopalveluiden tuottamiseksi on lisättävä. Se mahdollistaa korkeakoulujen innovaatio-osaamisen sekä kaupallistamis- ja sopimusprosessien kehittämisen. Opetushenkilöstön asiantuntijuutta on hyödynnettävä laajemmin tutkimusverkostoissa.
Osaaminen lisää Suomen kilpailukykyä ja on edellytys menestyksekkäälle TKI-toiminnalle. Korkeakoulujen oppimisympäristöjä on kehitettävä moninaisina oppimisen paikkoina. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erilaiset tavoitteet ja omat lainsäädännöt on säilytettävä. Korkeakouluissa syntyvää osaamista on hyödynnettävä entisestään yhteiskunnassamme.
Hyvinvoivat yhteisöt ovat korkeakoulujen voimavara ja vetovoima. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia on parannettava korkeakouluissa. Opetuspainotteisissa tehtävissä olevien mahdollisuuksia tutkimus- ja kehittämistyön tekemiseen on vahvistettava. Korkeakouluyhteisöjen hyvinvointia ja työrauhaa edistetään välttämällä jatkuvia kansallisia ja korkeakoulukohtaisia rakenteellisia uudistuksia.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on vahvistettava. TKI-toimien rinnalla tulee nostaa myös koulutustasoa. Osaajapulasta voi muodostua koko tutkimus- ja kehitystoiminnan pullonkaula, jos Suomen koulutustasoa ei pystytä kasvattamaan.
Miten korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnasta hyötyy
Yhteiskunta
Kansainvälisessä kilpailussa pärjäävä tutkimus- ja kehitystoiminta on Suomelle elinehto. Uudet innovaatiot, vankka osaaminen ja pitkäjänteinen tutkimus synnyttävät Suomeen uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Suomeen ei olisi aikanaan syntynyt Nokiaa ilman korkeakoulujen IT-osaamista eivätkä tulevaisuuden nokiatkaan synny ilman pitkäjänteistä tutkimusta ja viimeisimpään tietoon pohjautuvaa opetusta.
Jäsen
Korkeakoulujen perusrahoituksen vahvistaminen toisi pitkäjänteisyyttä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa työskenteleville, sillä entistä useampi voisi pätkäsuhteiden ja hankehakujen sijaan keskittyä olennaiseen, eli uuden tiedon tuottamiseen ja tulevaisuuden osaajien opettamiseen.
Oppija
Viimeisimpään tutkittuun tietoon ja työelämän tarpeisiin pohjautuva opetus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa antaa opiskelijoille erinomaiset valmiudet siirtyä työelämään ja myös kyvyn uudistaa työelämää.
Ajankohtaista TKI-toiminnan rahoituksessa
Korkeakoulutuksen visiotyö
Korkeakoulutuksen visiotyö
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistämässä korkeakoulutuksen visiotyötä vuodelle 2040, joka tulee asettamaan pitkäjänteisiä tavoitteita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittämiselle. Työssä ei saa unohtaa korkeakouluyhteisöjä ja siksi niitä on kuultava prosessin alusta asti. Korkeakoulutuksen visiossa vuodelle 2040 on sitouduttava myös rahoituksen pitkäjänteiseen lisäämiseen, jotta osaajapulaan pystytään vastaamaan.
Pilotti tohtorinkoulutukseen 2024-2027
Pilotti tohtorinkoulutukseen 2024-2027
Osana T&K-rahoituksen lisäystä opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä yliopistojen kanssa käynnistää tohtorikoulutuspilotin. Vuosina 2024–2027 pilotille on esitetty rahoitusta yhteensä 262 miljoonaa euroa. Pilotti mahdollistaa tuhat uutta määräaikaista väitöskirjatutkijan työsuhdetta. Rahoitusta käytetään myös väitöskirjatyön ohjaukseen. 800 paikkaa kohdennetaan Suomen Akatemian Lippulaiva-aloille ja 200 paikkaa kohdennetaan vapaasti haettaville tutkimusaloille.
Ammattikorkeakouluille 10 miljoonaa
Ammattikorkeakouluille 10 miljoonaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi ammattikorkeakouluille kymmenen miljoonaa euroa harkinnanvaraisena valtionrahoituksena tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Lisäksi Business Finlandin tulee rakentaa uusi rahoitusmekanismi ammattikorkeakoulujen ja yritysten tutkimusyhteistyön tekemiseen.
Hallitus lisää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan noin 280 miljoonaa
Hallitus lisää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan noin 280 miljoonaa
Petteri Orpon hallitus päätti lisätä budjettiriihessä vuodelle 2024 tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan noin 280 miljoonaa euroa lisää rahaa. Suurin osa TKI-rahoituksesta on Suomen Akatemian ja Business Finlandin myöntämää kilpailtua rahoitusta, jota yliopistot ja ammattikorkeakoulutkin voivat hakea.
Aloituspaikkoihin 41,3 miljoonaa euroa
Aloituspaikkoihin 41,3 miljoonaa euroa
Budjettiriihessä suunnattiin korkeakouluille uusiin aloituspaikkoihin rahaa koko hallituskauden ajalle 41,3 miljoonaa euroa (vuonna 2024 11,7 miljoonaa euroa). Samaan aikaan korkeakoulujen valtionrahoitusta leikataan kuitenkin 109 miljoonaa. Lisäksi ammattikorkeakouluilta leikataan perusrahoituksesta 60 miljoonaa euroa sote-työnantajille maksamia harjoittelukorvauksia.
