Hallitusohjelman tavoite säätää lakiin vientivetoisesta työmarkkinamallista tarkoittaisi sitä, että OAJ:n ja muiden liittojen olisi erittäin vaikeaa neuvotella palkankorotuksista itse. Vientialoilla sovitut palkankorotukset määrittäisivät käytännössä palkankorotustason myös opetus- ja tutkimusalalla, ja neuvotteleminen vaikeutuisi merkittävästi. Esimerkiksi palkkaohjelman tai vastaavan saaminen jatkossa olisi erittäin hankalaa kaikilla sopimusaloillamme. Tämä johtaisi todennäköisesti lakkojen lisääntymiseen. OAJ ei voi hyväksyä sitä, että laissa säädettäisiin työmarkkinamallista. OAJ:n tulee neuvotella itse sopimukset jatkossakin.

Ensimmäistä sairauslomapäivää esitetään palkattomaksi, ellei työ- tai virkaehtoehtosopimuksilla ole sovittu toisin. Tällä hetkellä ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on palkallinen kaikilla OAJ:n sopimusaloilla. Jos palkattomuudesta säädettäisiin lailla, joutuisimme neuvottelemaan asiasta uudestaan. Tämä esitys lisäisi töiden tekemistä sairaana mikä varmasti lisäisi tartuntoja työpaikoilla. Palkaton poissaolopäivä ei koskisi yli viiden päivän sairauslomia tai tilanteita, joissa sairaspoissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.

Hallitusohjelmassa esitetään henkilökohtaisen irtisanomiskynnyksen madaltamista työsuhteessa oleville. Nykyisin työntekijän irtisanomisella tulee olla asiallinen ja painava syy. Jatkossa irtisanomisen perusteeksi riittäisi asiallinen syy. Työntekijän irtisanominen olisi jatkossa työnantajalle helpompaa kuin tällä hetkellä. Tämä lisäisi merkittävästi turvattomuutta ja siten heikentäisi hyvinvointia työpaikoilla.

Määräaikaisuuksien perusteisiin esitetään heikennystä työsuhteessa olevien osalta. Määräaikaisten työsopimusten tekeminen olisi esityksen mukaan mahdollista siten, että enintään vuoden mittaista määräaikaisuutta ei tarvitsisi jatkossa lainkaan perustella. Tällä hetkellä määräaikaiseen työsopimukseen edellytetään perusteltu syy kuten esimerkiksi sijaisuus. Muutos kohdistuisi rajuimmin ennen kaikkea nuoriin, uransa alkuvaiheessa oleviin jäseniimme.

Yhteistoimintalakia pitää tällä hetkellä noudattaa yksityisellä sektorilla vähintään 20 henkilön työpaikoilla. Hallitus haluaa nostaa yhteistoimintalain soveltamisalan 50 työntekijän työpaikkoihin. Tämä vähentäisi merkittävästi luottamusta ja vuoropuhelua työpaikoilla. Tämä vaikuttaisi myös paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin heikentävästi.

Yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluita yksityisellä sektorilla esitetään lyhennettäväksi kuudesta viikosta kolmeen viikkoon ja 14 päivästä 7 päivään. Tämä tarkoittaisi enimmillään kolmen viikon palkan menettämistä, jos joutuu irtisanotuksi tai lomautetuksi.

Hallitusohjelmassa esitetään myös lomautusilmoitusajan lyhentämistä yksityisellä sektorilla nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään. Tämä tarkoittaa käytännössä viikon palkan menettämistä.

Takaisinottovelvollisuus poistuisi alle 50 henkilöä työllistävillä yksityisen sektorin työpaikoilla.  Takaisinottovelvollisuudella tarkoitetaan työnantajan velvollisuutta palkata työntekijä takaisin, jos hänet on irtisanottu taloudellisesta tilanteesta tai toimintojen uudelleen järjestämisestä johtuen ja vastaavaa tai samankaltaista työtä on mahdollista tarjota 4–6 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluita yksityisellä sektorilla esitetään lyhennettäväksi kuudesta viikosta kolmeen viikkoon ja 14 päivästä 7 päivään. Tämä tarkoittaisi enimmillään kolmen viikon palkan menettämistä, jos joutuu irtisanotuksi tai lomautetuksi.

Poliittisten lakkojen käyttöä on päätetty rajoitettaa enintään yhden vuorokauden ajaksi. Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa päätettiin reilusti korotettavaksi vain palkansaajapuolelle. Lisäksi tukilakkojen käyttöä päätettiin rajoittaa merkittävästi.

Hallitusohjelman mukaisesti työntekijälle voidaan tuomita 200 euron seuraamusmaksu työtaisteluun osallistumisesta. Työtaistelu on aina kollektiivinen toimi. OAJ pitää tätä päätöstä ennenkuulumattomana.

Hallitus haluaa laajentaa paikallista sopimista. Jatkossa myös työnantajaliittoon kuulumattomat työnantajat, joissa ei ole henkilöstön edustusjärjestelmää, voisivat hyödyntää paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Nykyään laissa on rajaus, jonka mukaan laista poikkeamien paikallisella sopimisella on mahdollista vain järjestäytyneelle työnantajalle.

OAJ:n kanta on, että paikallinen sopiminen tulisi tapahtua jatkossakin työ- ja virkaehtosopimusten kautta niin, että työantajan sopijakumppanina on luottamusmies. OAJ tekee kaikkensa sen eteen, että jos paikallisen sopimisen perusteita muutetaan, se tehdään tasapainoisesti ja työntekijöiden asema huomioiden. Paikallinen sopiminen ei saa kääntyä yksipuoliseksi saneluksi.

Lomakorvauksen jaksotus tarkoittaa, että työsuhteen päättyessä maksettavat, pitämättömät kesälomapäivät ja muut korvaukset siirtävät työttömyyskorvauksen alkua eteenpäin laskennallisen päiväpalkan verran. Jos sinulle esimerkiksi maksetaan pitämättömiä lomia kuukauden verran työ- tai virkasuhteen päättyessä, siirtyy työttömyyskorvauksen maksaminen kuukauden eteenpäin.

Omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Työttömyyspäivärahan maksaminen aloitetaan seitsemän päivän kuluttua ilmoittautumisestasi työttömäksi. Myös osa-aikaisen henkliön  omavastuuaikojen määräytymisperusteet muuttuvat. Lue lisää työttömyyskassan sivuilta. 

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan indeksikorotus poistuu. Tämä tarkoittaa että päiväraha ei enää muutu inflaation mukaan. Aiemmin päiväraha oli sidottu rahan arvoon, jolloin päivärahan määrä seurasi mekaanisesti inflaatiota. Jos inflaatio nousi, päivärahan arvo nousi. Nyt korjausta ei tehdä, jolloin inflaation noustessa päivärahan ostovoima heikentyy.

Aiemmin ansiosidonnaiseen päivärahaan on kuulunut erillinen osuus alaikäisten lasten työttömäksi jääville vanhemmille. Korotusta sai 7,01 euroa yhdestä lapsesta, 10,29 euroa kahdesta lapsesta ja 13,26 euroa kolmesta tai useammasta lapsesta.

Nyt lapsikorotukset ovat poistuneet.

Sovitellussa ansiopäivärahassa on suojaosa. Tämä tarkoittaa, että henkilön palkkatuloilla tai sivutoimisen yritystoiminnan tuloilla on vaikutusta päivärahan määrään vasta suojaosan ylittyessä. Suojaosa on kuukauden hakujaksolla 300 euroa ja 4 viikon hakujaksolla 279 euroa.

Suojaosa poistuu 1.4.2024 alkaen. Suojaosan poiston jälkeen puolet soviteltavasta tulosta vähennetään ansiopäivärahasta.

Hallitus päätti lopettaa aikuiskoulutustuen 31.7.2024 alkaen.

OAJ on esittänyt, että 

• aikuiskoulutustuen tilalle valmistellaan malli, joka mahdollistaa muun muassa opetusalalla kouluttautumisen.
• kevään 2024 kehysriihessä hallituksen päättämä 10 miljoonan euron vuosittainen aikuiskoulutustuen korvaavaan järjestelmä on riittämättömän koko opetusalan sekä sotealan yhteenlaskettuihin koulutustarpeisiin nähden.
•  aikuiskoulutustuen korvaava malli pitäisi rahoittaa vuosittaisen 10 miljoonan euron lisäksi edelleen työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksuilla. 

Hallitus päätti leikata ansiosidonnaista päivärahaa seuraavasti:

• 80 % tasolle 40 etuuspäivän jälkeen (n. 2kk jälkeen)
• 75 % tasolle 170 etuuspäivän jälkeen (n. 8kk jälkeen)

Aiemmin 6 kuukauden työskentely jäsenyysaikana oikeutti ansiopäivärahaan. Nykyään ansiopäivärahaa voi saada, kun on kassan jäsenyyden aikana työskennellyt vuoden, eli työssäoloehdon pituus on kaksinkertaistunut.

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi vastavalmistunut opettaja ei saa ensimmäisen kesätyöttömyyden aikana ansiosidonnaista päivärahaa vaan työmarkkinatukea, jos hänellä ei ole aiempaa työssäoloehtoa kerryttävää työkokemusta. 

Euroistaminen tarkoittaa, että riittävää työskentelyä ennen työttömyyttä arvioidaan  palkan perusteella. Aiemmin päivärahaoikeus edellytti tiettyä tuntimäärää 6 kuukauden ajalta.

Euroistamisen myötä edellytetään, että päivärahan hakija on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Levan lain mukaan kyseinen minimipalkka on 930,00 euroa kuukaudessa.

Euroistettua työssäoloehtoa sovelletaan niihin palkkoihin, jotka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Palkkatuettu työ ei enää kerrytä työssäoloehtoa ansiopäivärahaa varten. Aiemmin palkkatuetusta työstä oli huomioitu 75 % työssäoloehtoon ansiopäivärahaoikeutta varten.

Ikä vaikuttaa useaan työttömyysturvan eri osa-alueeseen. Hallitus on päättänyt, että seuraavat työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeuksista poistetaan laista:

• 57 vuotta täyttäneet pääsivät työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan
• 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso oli suojattu. Tämä tarkoitti, että jostäytit 58 vuotta silloin, kun työssäoloehtosi täyttyi uudelleen, ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa ei laskettuuudelleen, ellei palkkasi ole noussut.
• 60 vuotta täyttäneille oli mahdollista täyttää ansiopäivärahan työssäoloehtoa TE-palvelussa.

58 vuotta täyttäneen päivärahan tason suojausta ei enää sovelleta, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Työllistämisvelvoite sen sijaan lakkaa, jos velvoite alkaisi 2.9.2024 tai sen jälkeen.