Hallitusohjelman tavoite säätää laki vientivetoisesta työmarkkinamallista tarkoittaisi sitä, että vientialoilla sovitut palkankorotukset määrittäisivät käytännössä palkankorotustason myös opetus- ja tutkimusalalla. Esimerkiksi palkkaohjelman tai vastaavan saaminen jatkossa olisi erittäin hankalaa kaikilla sopimusaloillamme.  

Laki muuttaisi työmarkkinoiden valtatasapainoa työantajien eduksi, millä olisi vaikutusta koko neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään. Tämä johtaisi todennäköisesti lakkojen lisääntymiseen. OAJ ei voi hyväksyä sitä, että laissa säädettäisiin työmarkkinamallista. OAJ:n neuvottelee jatkossakin itse sopimuksensa. 

OAJ on esittänyt: 

• Työriitalakia on uudistettava tavalla, joka lisäisi sovittelun ennakoitavuutta ja avoimuutta. Puolueettoman talousdatan kehittäminen ja hyödyntäminen osana neuvottelu- ja sovittelutoimintaa vähentäisi tulkintaerimielisyyksiä ja lisäisi läpinäkyvyyttä. Näin työriitojen määrää saataisiin vähentymään uskottavammin. 
• OAJ on valmis neuvottelemaan työmarkkinamallista, kunhan se tehdään työmarkkinaosapuolten kesken neuvottelemalla, eikä eduskunnan säätämällä lailla.  
• Mikäli vientimallilaki tulee, tulevista vaaleista tulee palkkavaalit. Silloin jo ensi keväänä kuntavaalien alla poliitikkojen on otettava kantaa siihen, mikä on oikea palkankorotus esimerkiksi opettajille. 

OAJ pitänyt aihetta yllä aina hallitusohjelman julkaisemisesta lähtien niin päättäjien tapaamisissa kuin mediassakin. Lisäksi marraskuussa 2023 järjestettiin Valot päälle -mielenilmaus sekä poliittinen lakko tammikuussa 2024, joilla vastustettiin hallituksen työelämäheikennyksiä. Puheenjohtaja Katarina Murto oli myös keväällä 2024 selvittämässä mahdollisuuksia saada työmarkkinaosapuolet yhteiseen pöytään neuvottelemaan Suomelle yhteisesti hyväksyttyä ja kestävää työmarkkinamallia. 

Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 3.10.2024. Esitys on tällä hetkellä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä. Eduskunta äänestää laista näillä näkymin joulukuun alussa. Mikäli lakiesitys menee läpi, laki astuu todennäköisesti voimaan alkuvuodesta 2025.  

Määräaikaisuuksien perusteisiin esitetään heikennystä työsuhteessa olevien osalta. Määräaikaisten työsopimusten tekeminen olisi esityksen mukaan mahdollista siten, että enintään vuoden mittaista määräaikaisuutta ei tarvitsisi jatkossa lainkaan perustella. Tällä hetkellä määräaikaiseen työsopimukseen edellytetään perusteltu syy kuten esimerkiksi sijaisuus.  

OAJ ei hyväksy hallituksen tavoitetta. Määräaikaiset työsuhteet ovat jo tällä hetkellä iso epävarmuutta tuova ongelma työelämässä. Muutos kohdistuisi rajuimmin ennen kaikkea nuoriin, uransa alkuvaiheessa oleviin jäseniimme. 

OAJ on esittänyt: 

• Jos nyt suunniteltu esitys menee läpi, pitää OAJ:n mielestä työntekijällä olla oikeus irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa perusteetta tehdystä määräaikaisesta työsuhteesta.  
• Ketjutusta koskevaa lainsäädäntöä on täsmennettävä siten, että raskaus- ja perhevapaa eivät olisi perusteltuja syitä olla tekemättä tai jatkamatta määräaikaista työsopimusta. Perhevapaalta palaaville työntekijöille on säädettävä irtisanomissuoja, joka suhteutetaan perhevapaan pituuteen vanhempainvapaan päättymisestä lukien. 
• Ketjutuksen estämiseksi työnantajan pitää neuvotella määräaikaisten työsopimusten käytöstä luottamusmiehen kanssa. 

Tällä hetkellä on käynnissä kolmikantainen työryhmätyöskentely. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa työskentelevä työryhmä valmistelee hallituksen esitystä eduskuntaa varten. Työryhmätyöskentely on käynnissä vuoden 2024 loppuun.  

Ensimmäistä sairauslomapäivää esitetään palkattomaksi, ellei työ- tai virkaehtoehtosopimuksilla ole sovittu toisin. Palkaton poissaolopäivä ei koskisi yli viiden päivän sairauslomia tai tilanteita, joissa sairaspoissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. Tämä esitys lisäisi töiden tekemistä sairaana, mikä varmasti lisäisi tartuntoja työpaikoilla. 

Tällä hetkellä ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on palkallinen kaikilla OAJ:n sopimusaloilla. Jos palkattomuudesta säädettäisiin lailla, joutuisimme todennäköisesti neuvottelemaan asiasta uudestaan virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa.  

Hallituksen suunnitelmissa on viedä asiaa eteenpäin alkuvuodesta 2025. OAJ vastustaa hallituksen suunnitelmia ja on aktiivisesti vienyt viestiä eteenpäin päättäjätapaamisissa. 

Hallitusohjelmassa esitetään henkilökohtaisen irtisanomiskynnyksen madaltamista työsuhteessa oleville. Nykyisin työntekijän irtisanomisella tulee olla asiallinen ja painava syy. Jatkossa irtisanomisen perusteeksi riittäisi asiallinen syy. Työntekijän irtisanominen olisi jatkossa työnantajalle helpompaa kuin tällä hetkellä. Tämä lisäisi merkittävästi turvattomuutta ja siten heikentäisi hyvinvointia työpaikoilla. Lisäksi irtisanomiskynnystä koskevan uuden oikeuskäytännön muotoutumiseen menisi useampi vuosi, mikä lisäisi osaltaan epävarmuutta työelämässä. 

OAJ vastustaa hallituksen suunnitelmia ja on aktiivisesti vienyt viestiä eteenpäin päättäjätapaamisissa. Lisäksi OAJ on vaikuttanut päättäjiin Akavan kautta. Järjestöllä on edustaja Akavan työryhmässä, jossa irtisanomiskynnyksen madaltamista on käsitelty. OAJ:n kanta on yhteneväinen Akavan linjan kanssa.  

Lakimuutosta valmisteleva työryhmätyö on käynnissä. Työryhmän esityksen on määrä valmistua 31.12.2024 mennessä. Aikataulun mukaan hallitus antaa esityksensä eduskunnalle viikolla 14/2025.  

Hallitus haluaa laajentaa paikallista sopimista. Jatkossa myös työnantajaliittoon kuulumattomat työnantajat, joissa ei ole henkilöstön edustusjärjestelmää, voisivat hyödyntää paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Nykyään laissa on rajaus, jonka mukaan laista poikkeaminen paikallisella sopimisella on mahdollista vain järjestäytyneelle työnantajalle. 

Toteutuessaan lakimuutos heikentää työnantajien kannustimia kuulua työnantajaliittoon. Järjestäytymätön työnantaja saa samat sopimismahdollisuudet kuin työnantajaliittoon kuuluva työnantaja samalla kun työnantajavelvoitteet keventyvät. Lisäksi työpaikkojen neuvottelutasapaino horjuu, kun järjestäytyneitä työntekijöitä edustavien koulutettujen luottamusmiesten rinnalle tulevat ammattiliittoon kuulumattomien työntekijöiden edustajat sopimaan työehdoista paikallisesti. 

OAJ:n kanta on, että paikallinen sopiminen tulisi tapahtua jatkossakin työ- ja virkaehtosopimusten kautta niin, että työantajan sopijakumppanina on luottamusmies. 

Hallitus on antanut muutoksesta esityksen eduskunnalle 5.9.2024 ja asia on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä. Esitystä valmistellut työryhmä ei ollut esityksestä yksimielinen, vaan keskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK jättivät esityksestä eriävän mielipiteen. OAJ:n kanta on yhteneväinen Akavan linjan kanssa.  

Työryhmän mietinnön mukaan lakimuutokset tulisivat pääosin voimaan 1.1.2025. 

Yhteistoimintalakia pitää tällä hetkellä noudattaa yksityisellä sektorilla vähintään 20 henkilön työpaikoilla. Hallitus haluaa nostaa yhteistoimintalain yleisen soveltamisalan 50 työntekijän työpaikkoihin. Tämä vähentäisi merkittävästi tiedonkulkua ja vuoropuhelua työpaikoilla ja vaikuttaisi myös paikallisen sopimisen edellytyksiin heikentävästi. 

Yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluita yksityisellä sektorilla esitetään lyhennettäväksi kuudesta viikosta kolmeen viikkoon ja 14 päivästä 7 päivään. Tämä tarkoittaisi enimmillään kolmen viikon palkan menettämistä, jos joutuu irtisanotuksi tai lomautetuksi. Lisäksi lyhennettyjen neuvotteluaikojen puitteissa on vaikea saada neuvotteluvelvoitetta täytettyä. 

Hallitusohjelmassa esitetään myös lomautusilmoitusajan lyhentämistä yksityisellä sektorilla nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään. Tämä tarkoittaa käytännössä viikon palkan menettämistä. 

Lisäksi seitsemän päivän lomautusilmoitusaikaa voitaisiin noudattaa riippumatta työehtosopimuksen määräyksistä. Kirjaus on ongelmallinen suhteessa kansainväliseen oikeuteen, joka edellyttää lähtökohtaisesti työehtosopimusosapuolten sopimusautonomian kunnioittamista. OAJ vastustaa muutosesityksiä. 

Lakihankkeen ensimmäinen vaihe on käynnissä. Siinä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaukset yhteistoimintalain soveltamisalan nostamisesta sekä muutosneuvotteluiden vähimmäiskeston lyhentämisestä puolella. Henkilöstön hallintoedustuksen mahdolliset muutostarpeet arvioidaan lakihankkeen toisessa vaiheessa.  

Ensimmäisen vaiheen lakimuutosten on arvioitu tulevan voimaan 1.7.2025. 

Takaisinottovelvollisuus poistuisi alle 50 henkilöä työllistävillä yksityisen sektorin työpaikoilla.  Takaisinottovelvollisuudella tarkoitetaan työnantajan velvollisuutta palkata työntekijä takaisin, jos hänet on irtisanottu taloudellisesta tilanteesta tai toimintojen uudelleen järjestämisestä johtuen ja vastaavaa tai samankaltaista työtä on mahdollista tarjota 4–6 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. 

OAJ vastustaa esitettyä heikennystä. Työvoiman vähentämistilanteissa yrityksissä tapahtuu myös muita henkilöstömuutoksia, joten kaikilla työnantajilla on oltava edelleen velvollisuus tarjota auki tulevia työpaikkoja tuotanto- ja taloudellisilla perusteilla irtisanotuille. Lisäksi takaisinottovelvoitetta on heikennetty jo aiemmin yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen (tai kuuteen kuukauteen, jos irtisanomisaika on kuusi kuukautta).  

Mikäli heikennys toteutuu, myös laiminlyöntitilanteisiin liittyvää seuraamusjärjestelmää on kehitettävä.  

Lakimuutosesitystä valmistellaan samassa työryhmässä kuin määräaikaisuuden perusteita. Työryhmätyöskentely on käynnissä vuoden 2024 loppuun. 

Poliittisten lakkojen käyttöä on päätetty rajoitettaa enintään yhden vuorokauden ajaksi. Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa päätettiin reilusti korotettavaksi vain palkansaajapuolelle. Lisäksi tukilakkojen käyttöä päätettiin rajoittaa merkittävästi.

Hallitusohjelman mukaisesti työntekijälle voidaan tuomita 200 euron seuraamusmaksu työtaisteluun osallistumisesta. Työtaistelu on aina kollektiivinen toimi. OAJ pitää tätä päätöstä ennenkuulumattomana.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lakkauttaa aikuiskoulutustuki. Tuki lakkasi 31.7.2024. OAJ vastusti aikuiskoulutustuen lakkauttamista hallitusohjelman julkistamisesta lähtien ja teki valtavasti vaikuttamistyötä sen eteen, että tilalle saataisiin korvaava tukimuoto, joka kohdistuu entistä paremmin työvoimapula-aloille ja eniten koulutusta tarvitseville.  

Kehysriihessä hallitus päätti kohdentaa 10 miljoona euroa vuosittain aikuiskoulutustuen korvaavaan järjestelmään erityisesti erityisopettajien ja sairaanhoitajien koulutustarpeisiin. OAJ on halukas löytämään aikuiskoulutustuen korvaavaa ratkaisua. 

Vuorotteluvapaa on ollut erityisen suosittu opetus-, tutkimus- ja kasvatusaloilla toimivien keskuudessa. Vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautettiin 31.7.2024. 

Eduskunta hyväksyi keväällä hallituksen lakiesityksen poliittisten lakkojen pituuden rajoittamisesta. Laki tuli voimaan 18.5. Jatkossa poliittiset lakot saavat olla enintään yhden vuorokauden mittaisia. Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakkoa nostettiin. Aiemmin enimmäissakko oli maksimissaan 37 400 euroa, mutta nyt se on maksimissaan 150 000 euroa.  Lisäksi tukilakkojen käyttöä rajoitettiin merkittävästi.

Työntekijälle on myös mahdollista langettaa 200 euron seuraamusmaksu työtaisteluun osallistumisesta, mikäli hän jatkaa tuomioistuimen laittomaksi julistamaa työtaistelua. 

Lomakorvauksen jaksotus tarkoittaa, että työsuhteen päättyessä maksettavat, pitämättömät kesälomapäivät ja muut korvaukset siirtävät työttömyyskorvauksen alkua eteenpäin laskennallisen päiväpalkan verran. Jos sinulle esimerkiksi maksetaan pitämättömiä lomia kuukauden verran työ- tai virkasuhteen päättyessä, siirtyy työttömyyskorvauksen maksaminen kuukauden eteenpäin.

Omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Työttömyyspäivärahan maksaminen aloitetaan seitsemän päivän kuluttua ilmoittautumisestasi työttömäksi. Myös osa-aikaisen henkliön  omavastuuaikojen määräytymisperusteet muuttuvat. Lue lisää työttömyyskassan sivuilta. 

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan indeksikorotus poistuu. Tämä tarkoittaa että päiväraha ei enää muutu inflaation mukaan. Aiemmin päiväraha oli sidottu rahan arvoon, jolloin päivärahan määrä seurasi mekaanisesti inflaatiota. Jos inflaatio nousi, päivärahan arvo nousi. Nyt korjausta ei tehdä, jolloin inflaation noustessa päivärahan ostovoima heikentyy.

Aiemmin ansiosidonnaiseen päivärahaan on kuulunut erillinen osuus alaikäisten lasten työttömäksi jääville vanhemmille. Korotusta sai 7,01 euroa yhdestä lapsesta, 10,29 euroa kahdesta lapsesta ja 13,26 euroa kolmesta tai useammasta lapsesta.

Nyt lapsikorotukset ovat poistuneet.

Sovitellussa ansiopäivärahassa on suojaosa. Tämä tarkoittaa, että henkilön palkkatuloilla tai sivutoimisen yritystoiminnan tuloilla on vaikutusta päivärahan määrään vasta suojaosan ylittyessä. Suojaosa on kuukauden hakujaksolla 300 euroa ja 4 viikon hakujaksolla 279 euroa.

Suojaosa poistuu 1.4.2024 alkaen. Suojaosan poiston jälkeen puolet soviteltavasta tulosta vähennetään ansiopäivärahasta.

Hallitus päätti lopettaa aikuiskoulutustuen 31.7.2024 alkaen.

OAJ on esittänyt, että 

• aikuiskoulutustuen tilalle valmistellaan malli, joka mahdollistaa muun muassa opetusalalla kouluttautumisen.
• kevään 2024 kehysriihessä hallituksen päättämä 10 miljoonan euron vuosittainen aikuiskoulutustuen korvaavaan järjestelmä on riittämättömän koko opetusalan sekä sotealan yhteenlaskettuihin koulutustarpeisiin nähden.
•  aikuiskoulutustuen korvaava malli pitäisi rahoittaa vuosittaisen 10 miljoonan euron lisäksi edelleen työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksuilla. 

Hallitus päätti leikata ansiosidonnaista päivärahaa seuraavasti:

• 80 % tasolle 40 etuuspäivän jälkeen (n. 2kk jälkeen)
• 75 % tasolle 170 etuuspäivän jälkeen (n. 8kk jälkeen)

Aiemmin 6 kuukauden työskentely jäsenyysaikana oikeutti ansiopäivärahaan. Nykyään ansiopäivärahaa voi saada, kun on kassan jäsenyyden aikana työskennellyt vuoden, eli työssäoloehdon pituus on kaksinkertaistunut.

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi vastavalmistunut opettaja ei saa ensimmäisen kesätyöttömyyden aikana ansiosidonnaista päivärahaa vaan työmarkkinatukea, jos hänellä ei ole aiempaa työssäoloehtoa kerryttävää työkokemusta. 

Euroistaminen tarkoittaa, että riittävää työskentelyä ennen työttömyyttä arvioidaan  palkan perusteella. Aiemmin päivärahaoikeus edellytti tiettyä tuntimäärää 6 kuukauden ajalta.

Euroistamisen myötä edellytetään, että päivärahan hakija on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Levan lain mukaan kyseinen minimipalkka on 930,00 euroa kuukaudessa.

Euroistettua työssäoloehtoa sovelletaan niihin palkkoihin, jotka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Palkkatuettu työ ei enää kerrytä työssäoloehtoa ansiopäivärahaa varten. Aiemmin palkkatuetusta työstä oli huomioitu 75 % työssäoloehtoon ansiopäivärahaoikeutta varten.

Ikä vaikuttaa useaan työttömyysturvan eri osa-alueeseen. Hallitus on päättänyt, että seuraavat työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeuksista poistetaan laista:

• 57 vuotta täyttäneet pääsivät työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan
• 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso oli suojattu. Tämä tarkoitti, että jostäytit 58 vuotta silloin, kun työssäoloehtosi täyttyi uudelleen, ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa ei laskettuuudelleen, ellei palkkasi ole noussut.
• 60 vuotta täyttäneille oli mahdollista täyttää ansiopäivärahan työssäoloehtoa TE-palvelussa.

58 vuotta täyttäneen päivärahan tason suojausta ei enää sovelleta, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Työllistämisvelvoite sen sijaan lakkaa, jos velvoite alkaisi 2.9.2024 tai sen jälkeen.