Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit uudistuvat

Korkeakouluyhteisöjen kriittisistä äänistä huolimatta rahoitusmallit perustuvat edelleen vahvasti tulosmittareihin, jotka eivät mahdollista riittävästi toiminnan kehittämistä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omista lähtökohdista käsin

Korkeakoulut päättävät itse niiden sisäisestä rahoituksesta, eli esimerkiksi siitä, miten rahoitus jakautuu tiedekuntien, koulutusohjelmien tai oppiaineiden kesken. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminta pohjautuu pitkälti valtiolta tulevaan perusrahoitukseen, jota jaetaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallien perusteella.

Korkeakoulujen rahoitus uudistuu Petteri Orpon hallituskaudella. Uudet rahoitusmallit astuvat voimaan vuoden 2025 alussa. Korkeakoulut saavat uudessa rahoitusmallissa nykyistä vähemmän rahoitusta, jos tutkinnon suorittajalla on korkeakoulututkinto jo entuudestaan. Tämä ei tue korkeakoulujen mahdollisuuksia toteuttaa jatkuvan oppimisen tehtävää.

Mikä olisi vaikuttava tapa rahoittaa korkeakouluja?

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen autonomiaa tulee vahvistaa, ohjausta selkeyttää ja rahoitusmalleja kehittää siihen suuntaan, että ne tunnistavat paremmin koulutuksen ja tutkimuksen laadun. 

Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on omat selkeät tehtävänsä ja niitä on kehitettävä niiden omista lähtökohdista käsin. Myös korkeakoulujen rahoituksen ja ohjauksen on tuettava korkeakoulujen erikoistumista ja omaehtoista yhteistyötä. 

Tulosperusteisuutta rahanjaossa on vähennettävä ja rahoituksen on oltava vakaata yli hallituskausien.

Korkeakoulujen ohjaus on moninainen kokonaisuus, jossa yksi ohjausväline, rahoitusmalli, on saanut liian suuren painoarvon. Ohjauksen tasapinoa on parannettava.  

Valtiovallan on luotettava enemmän korkeakoulujen toimintaan.   

On tätä päivää, että myös työikäisen väestö pystyy päivittämään osaamistaan työuran eri käänteissä. Joskus siihen riittää suppeampi opintokokonaisuus, mutta joskus osaamisen ja pätevyyden tehtävään voi saada vain kokonaisen tutkinnon suorittamalla. Uuden tutkinnon suorittamista ei saa vaikeuttaa.

Korkeakouluihin tarvitaan nyt työrauhaa. Isoimmat uudistukset tulisi ajoittaa vuonna 2029 alkavaan sopimuskauteen.

Miten korkeakoulujen autonomiasta hyötyy

Yhteiskunta 

Kun ammattikorkeakoulut ja yliopistot pääsevät kehittämään pitkäjänteisesti omaa toimintaansa, turvataan koulutuksen ja tutkimuksen laatu ja yhteiskuntan syntyy uutta osaamista.

Jäsen

Kun korkeakoulujen rahoitus on ennustettavaa ja riittävää, turvaa tämä vakaan toiminta- ja työympäristön. Työyhteisöstä voidaan silloin rakentaa entistä vetovoimaisempia. 

Oppija 

Kun korkeakoulujen rahoitus on ennustettavaa ja riittävää, turvaa tämä vakaan, laadukkaan ja joustavan oppimisympäristön. 

 

Ajankohtaista

2023

Eriävä mielipide

Eriävä mielipide

OAJ, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK jättivät korkeakoulujen rahoitusta käsitelleessä työryhmässä vuonna 2023 eriävän mielipiteen. 

2025

Uudet rahoitusmallit astuvat voimaan

Uudet rahoitusmallit astuvat voimaan

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet rahoitusmallit astuvat voimaan vuoden 2025 alussa. Korkeakouluyhteisöjen kritiikistä ja tutkimusten tuloksista huolimatta rahoitus perustuu edelleen vahvasti tulosperusteisiin mittareihin, jotka tekevät rahoituksesta tempoilevaa eivätkä kohtele kaikkia korkeakouluja tasapuolisesti.

Hanna Tanskanen
Johtava erityisasiantuntija, työmarkkina-, korkeakoulu- ja tiedepolitiikka
020 748 9621
hanna.tanskanen@oaj.fi
Hanna Tanskanen
Hannele Louhelainen
Erityisasiantuntija
AMK, koulutusvienti
020 748 9623
hannele.louhelainen@oaj.fi
Hannele Louhelainen