Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit uudistuvat
Korkeakouluyhteisöjen kriittisistä äänistä huolimatta rahoitusmallit perustuvat edelleen vahvasti tulosmittareihin, jotka eivät mahdollista riittävästi toiminnan kehittämistä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omista lähtökohdista käsin
Korkeakoulut päättävät itse niiden sisäisestä rahoituksesta, eli esimerkiksi siitä, miten rahoitus jakautuu tiedekuntien, koulutusohjelmien tai oppiaineiden kesken. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminta pohjautuu pitkälti valtiolta tulevaan perusrahoitukseen, jota jaetaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallien perusteella.
Korkeakoulujen rahoitus uudistuu Petteri Orpon hallituskaudella. Uudet rahoitusmallit astuvat voimaan vuoden 2025 alussa. Korkeakoulut saavat uudessa rahoitusmallissa nykyistä vähemmän rahoitusta, jos tutkinnon suorittajalla on korkeakoulututkinto jo entuudestaan. Tämä ei tue korkeakoulujen mahdollisuuksia toteuttaa jatkuvan oppimisen tehtävää.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen autonomiaa tulee vahvistaa, ohjausta selkeyttää ja rahoitusmalleja kehittää siihen suuntaan, että ne tunnistavat paremmin koulutuksen ja tutkimuksen laadun.
Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on omat selkeät tehtävänsä ja niitä on kehitettävä niiden omista lähtökohdista käsin. Myös korkeakoulujen rahoituksen ja ohjauksen on tuettava korkeakoulujen erikoistumista ja omaehtoista yhteistyötä.
Tulosperusteisuutta rahanjaossa on vähennettävä ja rahoituksen on oltava vakaata yli hallituskausien.
Korkeakoulujen ohjaus on moninainen kokonaisuus, jossa yksi ohjausväline, rahoitusmalli, on saanut liian suuren painoarvon. Ohjauksen tasapinoa on parannettava.
Valtiovallan on luotettava enemmän korkeakoulujen toimintaan.
On tätä päivää, että myös työikäisen väestö pystyy päivittämään osaamistaan työuran eri käänteissä. Joskus siihen riittää suppeampi opintokokonaisuus, mutta joskus osaamisen ja pätevyyden tehtävään voi saada vain kokonaisen tutkinnon suorittamalla. Uuden tutkinnon suorittamista ei saa vaikeuttaa.
Korkeakouluihin tarvitaan nyt työrauhaa. Isoimmat uudistukset tulisi ajoittaa vuonna 2029 alkavaan sopimuskauteen.
Miten korkeakoulujen autonomiasta hyötyy
Yhteiskunta
Kun ammattikorkeakoulut ja yliopistot pääsevät kehittämään pitkäjänteisesti omaa toimintaansa, turvataan koulutuksen ja tutkimuksen laatu ja yhteiskuntan syntyy uutta osaamista.
Jäsen
Kun korkeakoulujen rahoitus on ennustettavaa ja riittävää, turvaa tämä vakaan toiminta- ja työympäristön. Työyhteisöstä voidaan silloin rakentaa entistä vetovoimaisempia.
Oppija
Kun korkeakoulujen rahoitus on ennustettavaa ja riittävää, turvaa tämä vakaan, laadukkaan ja joustavan oppimisympäristön.
Ajankohtaista
Eriävä mielipide
Eriävä mielipide
OAJ, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK jättivät korkeakoulujen rahoitusta käsitelleessä työryhmässä vuonna 2023 eriävän mielipiteen.
Uudet rahoitusmallit astuvat voimaan
Uudet rahoitusmallit astuvat voimaan
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet rahoitusmallit astuvat voimaan vuoden 2025 alussa. Korkeakouluyhteisöjen kritiikistä ja tutkimusten tuloksista huolimatta rahoitus perustuu edelleen vahvasti tulosperusteisiin mittareihin, jotka tekevät rahoituksesta tempoilevaa eivätkä kohtele kaikkia korkeakouluja tasapuolisesti.