Koulutuksen rahoitus muiden Pohjoismaiden tasolle

Suomi on auttamattomasti takamatkalla pohjoismaisiin naapureihin nähden

Kipeät leikkaukset 2010-luvulla rokottivat koulutuksen rahoitusta noin kahdella miljardilla eurolla. Vaikka viime vuosina koulutuksen pysyvää rahoitusta on kasvatettu, ei se ole riittänyt kuromaan edes puoliksi umpeen syntynyttä aukkoa.

Rahoituksen kokonaisuutta tarkasteltaessa on tärkeää ottaa huomioon sekä valtakunnan taso että paikallinen päätöksenteko. Kuntien vastuu koulutuksen rahoituksen tasosta on merkittävä, sillä neljä viidesosaa perusopetuksen rahoituksesta tulee kunnilta ja se on rahoitettava kuntien omilla veroilla.

Koulutuksen perusrahoitus on saatava riittävälle tasolle

Kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle vuosikymmenen loppuun mennessä. Suomi tarvitsee rahoituksen kasvuohjelman, johon puolueet sitoutuvat hallituskausien yli.

Määräaikaisella hankerahoituksella ei voi korvata toimintaan riittämätöntä perusrahoitusta, sillä laadukas koulutus edellyttää pitkäjänteisyyttä. Koulutuksen laadun kannalta on viisainta kasvattaa koulutuksen perusrahoitusta sekä valtionosuuksien ja koulutuksellista tasa-arvoa edistävien erityisavustusten suuruutta.

Koulutuksen kehittämistä on tehtävä strategisina, pitkäkestoisina ja riittävän isoina kokonaisuuksina. Erilaiset lyhytkestoiset hankkeet ja pirstaleiset avustukset ovat tehottomia ja kannustavat lyhytjänteisiin ratkaisuihin, joiden keskiössä ei ole oppijan etu.

Miten koulutuksen riittävästä rahoituksesta hyötyy

Yhteiskunta

Laadukas ja hyvin resursoitu koulutusjärjestelmä tuottaa yhteiskuntaan osaamista, joka vahvistaa yhteiskuntaa ja kansantaloutta. Suomen mahdollisuudet pärjätä kansainvälisessä kilpailussa perustuvat yksinomaan korkeaan osaamiseen ja siten laadukkaaseen kasvatukseen ja koulutukseen. 

Jäsen

Kun koulutuksen resurssit eivät vaihtele hallituskausittain, ei tarvitse tuntea huolta siitä, onko oma työpaikka olemassa huomenna. Riittävä ja ennakoitava rahoitus vähentää määräaikaisuuksia ja tekee mahdolliseksi oman työn ja koulutuksen kehittämisen pitkäjänteisesti.

Oppija

Kun kaikilla koulutusmuodoilla on riittävä rahoitus, on koulutus laadukasta ja tarjolla on monipuolisesti jatko-opintomahdollisuuksia. Kasvatuksesta ja koulutuksesta säästäminen heikentää koulutuksellista tasa-arvoa.

Jaakko Salo
Koulutuspolitiikan päällikkö, digitalisaatio
020 748 9651
jaakko.salo@oaj.fi
Jaakko Salo
Risto-Matti Alanko
Erityisasiantuntija
kunta-asiat ja koulutuksen rahoitus
020 748 9708
risto-matti.alanko@oaj.fi
Risto-Matti Alanko