Peruskoulun määräaikaisten opettajien palkkaus kaipaa parannusta

OAJ:n näkemyksen mukaan lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi palkattuja opettajia kohdellaan epäoikeudenmukaisesti suhteessa vakinaisiin viranhaltijoihin

Osa kunnista pyrkii säästämään palkkaamalla sijaiset vain sille ajalle, kun koulutyö on käynnissä. Määräaikaisten opettajien palvelussuhde kirjataan tällöin päättyväksi ennen kesäkeskeytystä, joka alkaa heti kevätjuhlapäivän jälkeen. Näissä tapauksissa määräaikainen opettaja ei saa palkkaa koko lukuvuoden työstä.

OAJ:n ratkaisut määräaikaisten opettajien palkkauksen korjaamiseksi

OAJ:n näkemyksen mukaan kaikkien peruskoulun määräaikaisten opettajien palvelussuhteiden on oltava voimassa lukuvuoden alusta loppuun asti vakiintuneen käytännön mukaisesti (1.8.–31.7.). Koko vuoden työn tehneelle sijaiselle kuuluu palkka koko vuoden työstä – siis myös kesäkeskeytyksen ajalta.

Koska nykyiset sopimukset eivät kaikkien osalta edellytä määräaikaisten kesäajan palkkausta, asia voidaan ratkaista ainoastaan neuvotteluteitse. OAJ:n näkemyksen mukaan ei ole estettä tälläkään hetkellä maksaa kesäajan palkkaa sekä vapaalta palaavalle työntekijälle että koko vuoden työajan tehneelle sijaiselle. 

Lomapäiväkorvauksen nostamisesta pitäisi neuvotella. Määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvausta pitäisi kasvattaa niin suureksi, että korvaus olisi määräaikaiselle yhtä hyvä kuin kesäajan palkka. Näin työnantaja ei saavuttaisi etua siitä, että palkkaa määräaikaisen opettajan vain opetuksen ajaksi.  

OAJ vaikuttaa paikallisesti suoraan kuntapäättäjiin ja virkamiehiin, jotta kunnat korjaisivat määräaikaisten opettajien työsuhteen keston ja palkkauskäytännön. Jotkut kunnat ovat peruneet päätöksiään OAJ:n työn tuloksena. 

 

Mitä OAJ on tehnyt asialle vuosien aikana?

1

Virka- ja työehtosopimusneuvottelut

Virka- ja työehtosopimusneuvottelut

OAJ on työskennellyt vuosia määräaikaisten aseman korjaamiseksi muun muassa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa. Neuvottelupöydässä on sovittu esimerkiksi lomapäiväkorvauksesta määräaikaisille päätoimisille opettajille. Kaikille koko lukuvuoden työajan palveluksessa olleille päätoimisille määräaikaisille opettajille, joilla ei oikeutta vuosilomaan, maksetaan lomapäiväkorvauksena 2,8 päivän varsinainen palkka jokaista lomanmääräytymiskuukautta kohden.

2

Vaikuttaminen kuntapäättäjiin ja virkamiehiin

Vaikuttaminen kuntapäättäjiin ja virkamiehiin

Neuvottelujen lisäksi OAJ ajaa määräaikaisten oikeuksia vaikuttamalla jatkuvasti suoraan kuntapäättäjiin ja virkamiehiin, jotta asiattomat rekrytointipäätökset kumottaisiin. Jotkut kunnat ovatkin muuttaneet käytäntöjään.

3

Määräaikaisketjutusten riitauttaminen

Määräaikaisketjutusten riitauttaminen

OAJ on riitauttanut ja voittanut useita perusteettomia määräaikaketjutuksia. Ammattijärjestöillä ei ole oikeutta tehdä ryhmäkannetta, joten oikeuden yksittäistapausten myötä voidaan saada ennakkotapaus, josta voidaan vetää yleisiä johtopäätöksiä.

4

Määräaikaisten opettajien asia korkeimpaan hallinto-oikeuden

Määräaikaisten opettajien asia korkeimpaan hallinto-oikeuden

OAJ on tehnyt määräaikaisten opettajien tilanteen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi (diaarinumero 3059/3/15), eikä oikeus nähnyt nykytilanteessa lainvastaisuutta. Myöskään EU:n tuomioistuin ei nähnyt asiassa ongelmaa. Niinpä asia ratkeaa ainoastaan neuvottelemalla ja siihen tarvitaan kaksi osapuolta.

5

Ammatillisten oppilaitosten vapaajaksokorvaus

Ammatillisten oppilaitosten vapaajaksokorvaus

Ammatillisissa oppilaitoksissa työaikajärjestelmää muutettaessa sovittiin määräaikaisen opettajan vapaajaksokorvauksesta, joka täysimääräisesti korvaa puuttuvat palkalliset vapaat.

Määräaikaisten opettajien lomat Pohjoismaissa 

On vaikea verrata Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan määräaikaisella määräyksellä olevia opettajia, koska kaikissa Pohjoismaissa on keskenään erilainen lainsäädäntö sekä työaika- ja palkkausjärjestelmät.

Suomessa opettajat eivät kuulu vuosilomalain piiriin, mikä myös hankaloittaa kesäajan palkkausten vertailua eri maiden välillä. 

Ruotsi

Ruotsissa opettajat työskentelevät vuosityöajassa. Siellä 95 prosenttia opettajista saa kesäajan palkkaa, koska ajatuksena on se, että opettajat tekevät pidempää työviikkoa lukuvuoden aikana (laskennallisesti viikossa 45 tuntia, joista 35 tuntia sidottua aikaa) ja sitä kautta työ ajatellaan urakkana. Opettajat keräävät vuoden aikana kesäkeskeytyspäiviä (feriedagar).

Mikäli opettaja ei tee täyttä työaikaa vuoden aikana, on mahdollista, että hänelle ei makseta koko kesältä palkkaa. 

Norja

Norjassa opettajan kuukausipalkkaan on laskennallisesti varattu 12 prosenttia seuraavan lomakauden palkkaan, joka laitetaan säästöön. Esimerkiksi vuonna 2021 opettaja tienaa joka kuukausi lukuvuoden aikana palkkaa kesälle 2022.

Maksettua kesälomaa opettajat saavat kolme viikkoa, mutta muulta ajalta otetaan palkka vuodenaikana kertyneestä palkasta. Opettajia koskee sama lomalainsäädäntö kuin muitakin palkansaajia. 

Tanska

Tanskassa opettajat kuuluvat lomalainsäädännön piiriin ja opettajilla on kokonaistyöaika. Opettajilla on vuodessa 210 työpäivää (Suomessa enintään 193 työpäivää). Loma-aika (kesäkeskeytys) on näin ollen huomattavasti lyhyempi Tanskassa. Kerääntynyttä lomaa käytetään kesäaikana.

Tanskassa kesäajan palkka perustuu siihen, miten paljon lomaa opettaja on kerännyt lukuvuoden aikana. Jos opettaja ei ole kerännyt täyttä lomaa lukuvuoden aikana, ei palkkaakaan makseta.

Tanskassa ei näin ollen ole kattavia säädöksiä, jotka takaisivat opettajille palkkaa koko kesäkeskeytyksen ajan.