Palvelussamme on käyttökatko torstaina 26.9. klo 15 alkaen. Sen aikana jäsenhakemusta ei voi lähettää. Pahoittelemme häiriötä.

Maksuttomasta koulutuksesta ei saa tinkiä

Tutkintokoulutuksen maksuttomuus on ennen kaikkea periaatteellinen kysymys ja siitä on pidettävä kiinni jatkossakin

Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksen tasa-arvon mallimaana. Suomessa on haluttu taata jokaiselle tasa-arvoinen varhaiskasvatus, perusopetus ja mahdollisuus opiskella omien edellytystensä ja tavoitteidensa mukaisesti sekä löytää itselleen sopivan alan ja opiskelumuodon. Koko koulutuspolun tulee olla maksuton, jotta yksilön koulutukselliset perusoikeudet toteutuvat.

Tutkintokoulutuksella ei pystytä vastaamaan kasvaviin jatkuvan oppimisen tarpeisiin vaan rinnalla pitää olla jatkossa yhä enemmän työikäistä väestöä ja jo tutkinnon suorittaneita palvelevia koulutusmuotoja osaamisen täydentämiseen. Erilaiset koulutusratkaisut tarvitsevat myös erilaisia rahoitusmuotoja.

Mitä maksuttoman koulutuksen suhteen tulisi tehdä?

OAJ katsoo, että koulutuksen tulisi olla maksutonta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin saakka. Maksuttomalla koulutuksella varmistetaan, että kansakunnan kaikki potentiaali päästään hyödyntämään.

OAJ on ajanut pitkäaikaisena tavoitteena varhaiskasvatuksen maksuttomuutta.  Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua edeltänyt viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu lisäsi lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Tuolloin osallistuminen lisääntyi erityisesti matalan keskitulon perheissä.

Työelämän muutos on nopeaa. Entistä useampi tulee työuransa aikana vaihtamaan alaa tai päivittämään osaamistaan. Kokonaisten tutkintojen rinnalla tarvitaan myös muita mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Korkeakoulujen on kyettävä tarjoamaan tutkintokoulutuksen rinnalla yhä monipuolisempia keinoja osaamisen kehittämiseen ja korottamiseen. 

Kokemukset EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista ovat olleet parhaimmillaankin ristiriitaisia. Kansainvälisesti on nähty, että kun korkeakoulutukseen on tuotu maksuja, on julkinen rahoitus kääntynyt laskuun. Ilmiö on näkyvillä Suomessakin: samaan aikaan, kun hallitus velvoittaa korkeakouluja kattamaan koulutuksen kustannukset lukukausimaksuilla,  aikoo se leikata vastaavasti  niiden rahoitusta. 

Olisi selvitettävä millainen vaikutus EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoilta kerättävillä lukukausimaksuilla on korkeakoulujen rahoitukseen, opetuksen resursseihin, opintojen kulkuun ja siihen, miten tutkinnon suorittaneet työllistyvät Suomeen.

Miten maksuttomasta koulutuksesta hyötyy 

Yhteiskunta 

Emme tiedä, minkälaisia uusia yrityksiä, työpaikkoja ja työtehtäviä syntyy tulevaisuudessa. Tiedämme kuitenkin sen, että entistä useampi niistä edellyttää syvää ja monipuolista osaamista, jota koulutus synnyttää. Olisi kansakunnan kannalta haitallista rakentaa maksuista muureja, jotka syrjäyttävät osan väestöstä pois koulutuksen parista.

Jäsen 

Koulutuksen kaupallistaminen loisi koulutuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen epävarmuutta, mikä estää pitkäjänteisen kehittämisen ja pysyvät työsuhteet. Riittävä ja ennakoitava koulutuksen rahoitus on opetusalan ammattilaisten etu.

Oppija 

Oppivelvollisuuden laajentaminen ja oppimateriaalien maksuttomuus on mahdollistanut opinnot eri taustoilla tuleville nuorille ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa. Esimerkiksi vuoden 2022 lukiolaisbarometrin mukaan maksuttomuus on madaltanut erityisesti niiden nuorten kynnystä hakeutua lukioon, joiden kumpikaan vanhemmista ei ole korkeakoulutettu, vähintään toinen vanhemmista on työttömänä tai joiden äidinkieli ei ole suomi.

 


 

Niina Jurva
Koulutuspolitiikan päällikkö, taiteen perusopetus
020 748 9638
niina.jurva@oaj.fi
Niina Jurva