Norminpurkua ei saa käyttää savuverhona koulutusleikkauksille
Kasvatuksen ja koulutuksen lainsäädännön normien purkaminen ei ole lapsen edun mukaista, eikä sillä saada myöskään aikaiseksi kestäviä säästöjä
Koulutusta koskevissa normeissa on kysymys lainsäädännön edellyttämästä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämisen vähimmäislaatutasosta, jonka kunnat voivat halutessaan ylittää. Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voidaan turvata koko Suomessa täsmällisillä normeilla ja toimivalla ennakollisella oikeusturvalla sekä niiden edellyttämillä resursseilla.
Epäsuotuisien kehityskulkujen ennaltaehkäisy laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja koulutuksella on useimmiten myös kustannustehokkaampaan kuin uusien korjaavien toimien tekeminen jälkikäteen.
Norminpurkuun liittyvä historia on osoittanut, että helppoja ratkaisuja kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi ei ole. Kunnille tehdyissä kyselyissä ja parhaillaan käynnissä olevassa norminpurussa näkyy myös se, ettei laajaa yhteisymmärrystä purettavista normeista ole.
Mikäli kuntien erilainen koko, taloudellinen tilanne tai lasten määrä vaikuttaisi siihen, millaista varhaiskasvatusta, esiopetusta tai perusopetusta ne tarjoavat, ei olisi enää lottovoitto syntyä Suomeen, vaan lottovoitto siirtyä oikealle paikkakunnalle.
Normien on oltava täsmällisiä ja selkeitä. Kun kasvatuksen ja koulutuksen lainsäädäntöä laaditaan, tulee tarpeelliset normit määritellä lapsen etua ja sivistyksellisiä oikeuksia kunnioittaen.
Normit voivat edellyttää erilaisia ratkaisuja eri kunnissa, kuten ohjata kuntia yhteistyöhön, jotta esimerkiksi varhaiskasvatus ja perusopetus voidaan järjestää lainsäädännön mukaisesti ja laadukkaasti.
Tarvitaan toimiva puuttumis- ja sanktiojärjestelmä, jotta normeja noudatetaan.
Kokemukset aiemmilta hallituskausilta osoittavat, että norminpurulla säästettävää euromääräistä tavoitetta ei kannata asettaa ennen kuin tiedetään, mitä tehtäviä ja velvoitteita ollaan todella vähentämässä.
Jos säästöjä on tehtävä, niitä ei pitäisi yrittää naamioida norminpuruksi, joilla aiheutetaan vielä säästöjäkin suurempaa vahinkoa. Norminpurku olisi toteutettava säästötavoitteista erillisenä ohjelmana.
Norminpurun tavoitteena tulisi olla lainsäädännöllisesti nykyistä parempi asiantila, joka tulisi olla osoitettavissa myös vaikutusarvioinneilla.
Miten kasvatuksen ja koulutuksen normeista hyötyy
Yhteiskunta
Kun kasvatus ja koulutus ovat laadukkaita ympäri Suomen, syntyy osaamista ja hyvinvointia. Tämä luo kunnille elinvoimaai ja työmarkkinoiden kaipaamaa osaamista. Kun kasvatusta ja koulutusta koskevat normit eivät muutu sattumanvaraisesti, on myös koko opetusala vetovoimaisempi eikä opettajapula syvene.
Jäsen
Kun normit ovat selkeitä ja ennakoitavia, on niiden mukaisesti mahdollista toimia ja opetusalalla työskentelevät voivat keskittyä ydintyöhönsä ja sen pitkäjänteiseen kehittämiseen.
Oppija
Esimerkiksi ryhmäkokoja, opettajien kelpoisuuksia ja oppimisen tukea koskevilla normeilla varmistetaan se, että opetus on laadukasta ja oppiminen onnistuu ympäri Suomen. Silloin oppijat ovat tasavertaisemmassa asemassa heidän asuinpaikastaan riippumatta.
