Opettajarekisteri
Ilman opettajarekisteriä kukaan ei tiedä, kuinka monta opettajaa Suomessa on
Suomen syntyvyys laskee, muuttoliike kiihtyy ja iso osa opettajista on jäämässä eläkkeelle. Opettajien määrästä, kelpoisuuksista ja koulutuksesta tarvitaan ajantasaista tietoa, jotta Suomessa on jatkossa riittävästi opettajia jokaisella koulutusasteella.
Kolmen vuoden välein on tehty Opettajat ja rehtorit Suomessa -tiedonkeruu. Se ei kuitenkaan ole ratkaissut tiedon puutetta. Vastaajamäärät ovat pieniä, tietoa saadaan vain osasta opettajaryhmistä ja tiedot ovat jo julkaisuhetkellä vanhentuneita.
Tällä hetkellä kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka monta opettajaa Suomessa on. Sitäkään ei tiedetä, mitä aineita he voivat opettaa tai kuinka moni on siirtynyt muille aloille. Tämä kaikki vaikeuttaa tarvittavan opettajankoulutusmäärän arvioimista ja täydennyskoulutusten suunnittelua. Ratkaisu tähän olisi opettajarekisteri. Opettajarekisterin olemassaolo myös vahvistaisi opettajan ammatin vetovoimaa.
Rekisteristä saatava tieto auttaisi korkeakouluja kehittämään opettajien tutkinto- ja täydennyskoulutusta todellisen tarpeen mukaan. Tähän asti on esimerkiksi ollut saatavilla ainoastaan tiedot täydennyskoulutukseen osallistuneiden määristä, mutta laadusta ja vaikuttavuudesta ei ole ollut kattavaa valtakunnallista tietoa.
Millainen olisi OAJ:n esittämä opettajarekisteri?
Tiedot rekisteriin
Tiedot rekisteriin
OAJ kannattaa rekisteriä, johon kerättäisiin opettajan tai johtajan nimi, ikä, kelpoisuudet ja korkeakouluissa suoritetut täydennyskoulutukset. Rekisteriin tallennettaisiin myös tieto virasta, tehtävästä tai toimesta, jossa opettaja tai johtaja työskentelee.
Tilastot kerran vuodessa
Tilastot kerran vuodessa
Rekisteri ei olisi kaikille avoin, vaan siitä julkaistaisi vähintään kerran vuodessa tilastotiedot. Lisäksi Opetushallitukselta voisi pyytää reksiteristä tietoja.
Opettajanumero tai tunniste
Opettajanumero tai tunniste
OAJ:lle on tärkeää, että opettaja saa rekisteröitäessä tunnisteen, kuten esimerkiksi opettajanumeron, jota voidaan käyttää muun muassa todistusten allekirjoituksen yhteydessä todentamaan, että kyseessä on laillistettu ja kelpoinen opettaja. Samalla myös huoltaja saisi tiedon siitä, että opetusta antavalla on opettajan koulutus. Huoltajalla ei olisi pääsyä rekisterin muihin tietoihin.
Tietoturva kuntoon
Tietoturva kuntoon
Tunnistetta voitaisiin käyttää myös tutkimusten tekemisessä, jotta yksittäistä opettajaa koskevia tunnistetietoja kuten nimeä tai henkilötunnusta ei tarvitsisi käyttää. Tämä parantaisi tutkimusten tietoturvaa.
Rekisteri vain opettajille tai johtajille
Rekisteri vain opettajille tai johtajille
Opettajarekisteri olisi tarkoitettu opettajan kelpoisuuden suorittaneille opettajille ja johtajille, ei kasvatuksen ja koulutuksen muulle henkilöstölle. Työnantajat ilmoittaisivat, ketkä opettajat ovat heidän palveluksessaan sekä mitkä virat tai toimet ovat sellaisia, joita hoitaa ei-kelpoinen henkilö. Näin rekisteriin saataisi tieto opettajien ja rehtoreiden viroista tai toimista, joita hoitaa kelpoisuutta vailla oleva henkilö. Virkoja tai toimia hoitavan henkilön tietoja rekisteriin ei kirjattaisi.
Opetushallitus ylläpitäjäksi
Opetushallitus ylläpitäjäksi
Korkeakoulut ilmoittaisivat valmistuneet opettajat suoraan rekisteriin. Opettajarekisteri pitää rakentaa tietoturvalliseksi ja EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Tässä auttaa se, että valtionhallinnolla on jo hyvää kokemusta aikaisempien rekisterien ylläpitämisestä. Esimerkiksi koulutusasioista vastaavan Opetushallituksen vastuulla on jo rekisteri oikeustulkeista sekä varhaiskasvatuksen Varda-tietovaranto.
Mitä opettajarekisteristä hyötyisi
Yhteiskunta
Kun opetusalan lainsäädäntöä uudistetaan, tarvitaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa opettajien määrästä ja kelpoisuuksista. Esimerkiksi oppimisen tuen lainsäädäntöä uudistettaessa on olennaista tietää, paljonko kelpoisia erityisopettajia on eri puolilla maata työelämässä ja missä vaiheessa he jäävät eläkkeelle.
Myös työnantajat hyötyisivät. Työnantaja voisi suoraan rekisteristä katsoa hakijan kelpoisuudet.
Rekisteristä kävisi myös ilmi, missä paikkakunnilla työnantajan tarvitsemia päteviä opettajia on työttömänä.
Jäsen
Opettajan tehtävän hoitaminen edellyttää asiantuntijuutta, jonka merkitys olisi tärkeä tunnistaa julkisesti. Opettajarekisterin olemassaolo kannustaisi kelpoisuuden hankkimiseen ja osaamisen kehittämiseen.
Rekisteröityneet opettajat saisivat tunnisteen, jolla he voisivat osoittaa kelpoisuutensa. Se auttaa säilyttämään opettajan ammatin vetovoimaisuuden myös tulevaisuudessa.
Oppija
Jos opettajien tarpeesta ja työelämässä olevien kelpoisten opettajien määrästä ei ole tietoa, ei voida varmistaa, että jokainen oppija saa kelpoisen opettajan antamaa opetusta aina varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen asti.
Tietoa on nykyisin liian suppeasti ja se on hajallaan eri tietokannoissa. Tästä seuraa, että koulutusmäärien suunnittelu laahaa väkisinkin jäljessä.
Opettajarekisteri on ottanut askelia eteen ja taakse
Opettajarekisterin rakentamisen edellytyksiä on määritelty
Opettajarekisterin rakentamisen edellytyksiä on määritelty
Opettajarekisterin rakentamisen edellytyksistä on olemassa Opetushallituksen valmistelema määrittely.
Tarvittava rahoitus puuttuu valtion budjetista
Tarvittava rahoitus puuttuu valtion budjetista
Opetusrekisteriä ei löydy hallitusohjelmasta eikä sille ole rahoitusta valtion budjetissa. Vuonna 2023 tehty opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys arvioi rekisterin perustamisen maksavan noin kolme miljoona euroa ja vuosikustannusten jäävän noin puoleen miljoonaan euroon.
