Erityisen tuen päätökset ja HOJKS:it (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) sekä tehostetun tuen oppimissuunnitelmat ovat voimassa 31.8.2026 asti, joten niiden päivittämisellä ei ole kiire. Uudistuva perusopetuslaki ei myöskään vaadi tai oikeuta purkamaan oppilaiden erityisen tuen päätöksiä.

Erityisen tuen päätös voidaan purkaa, mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea. Erityisen tuen purkamispäätös on samanlainen hallinnollinen, muutoksenhakukelpoinen päätös kuin alkuperäinen erityisen tuen päätöskin.

Ennen päätöksen purkamista on tehtävä pedagoginen selvitys ja kuultava oppilasta ja hänen huoltajaansa hallintolain vaatimalla tavalla. Erityisen tuen purkamista ei siis voi perustella lain muuttumisella vaan perusteluksi käy ainoastaan oppilaan tuen tarpeen loppuminen.  

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt on uutena perusopetuslakiin tullut käsite. Jatkossa opetuksen järjestäjällä on velvollisuus varmistaa oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen toteutuminen esi- ja perusopetuksessa osana perustoimintaa. Tämän lisäksi opetuksen järjestäjän on annettava suunnitelmallisesti ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että opetusryhmä on esimerkiksi muodostettava siten, että opetussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa ja opettajan on mahdollista huomioida opetusryhmän tarpeet riittävällä tasolla. Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt tarkoittavat myös riittävää määrää opettajia, erityisopettajia ja resurssiopettajia sekä luokka- tai ryhmäkohtaisten koulunkäyntiavustajien tai koulunkäynninohjaajien hyödyntämistä oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena.

Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan myös oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioon ottavaa opetusta sekä pedagogisia ratkaisuja, kuten eriyttämistä. Opetuksen eriyttämisen avulla on huomioitava paitsi oppilaiden tuen tarpeet, myös nopeammin etenevät tai laajempia tavoitteita opiskeluunsa tarvitsevat.

Jotta opettajan on mahdollista esimerkiksi eriyttää opetustaan, opetusryhmän on oltava riittävän pieni. Erityisluokissa ja pienryhmissä on kiinnitettävä huomiota oppilaiden erilaisiin tuen tarpeisiin ja muodostettava ryhmät siten, että ne tukevat oppilaiden opiskelua ja koulukäyntiä. Niiden muodostamisessa on ajateltava ensisijaisesti oppilaiden etua. Osana oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä kouluissa voi olla entistä enemmän tarvetta erityyppisille erityisluokille. 

Opetuksen järjestäjän on varattava lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa yhteensä vähintään 0,122 opetustuntia koulun oppilasta kohden viikossa ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin. Näitä ovat yleinen tukiopetus, erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä ja opetuskielen tukiopetus.

Käytännössä tämä kerroin tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 300 oppilaan koulussa on tuntikehykseen sisällytettävä viikoittain vähintään 37 tuntia ryhmäkohtaisia tukimuotoja. Nämä tunnit on mahdutettava sekä opettajien että oppilaiden lukujärjestyksiin.

Jos koulussa olisi esimerkiksi 15 kahdenkymmenen oppilaan luokkaa, jokaiselle luokalle tulisi vähintään n. 2,5 tuntia viikossa ryhmäkohtaista tukea. Nämä tunnit voidaan toteuttaa tukiopetustunteina oppituntien ulkopuolella tai samanaikais- tai yhteisopetuksena oppituntien aikana. Sekä erityisopetusta että tukiopetusta voidaan antaa oppituntien aikana, jolloin ryhmään tulee toinen opettaja, ja opettajat voivat tarvittaessa jakaa ryhmän kahteen pienempään ryhmään.

Jos luokalla on suuremmat tuen tarpeet ja koetaan, että se tarvitsee enemmän ryhmäkohtaista tukea, sitä on annettava enemmän. Näissä tapauksissa koulun tunteja voidaan jakaa epätasaisesti luokkien kesken. On myös mahdollista, että tunteja kohdistetaan huomattavasti vähimmäismäärää enemmän yksittäiselle luokalle tai jopa kaikille luokille. Jollain luokalla on myös mahdollista olla kokoaikaisesti samanaikaisopettajana toinen opettaja. Tällä järjestelyllä voidaan ehkä vähentää oppilaskohtaisen tuen tarvetta.

Suoraan ei ole mahdollista määrittää, kuinka monta tuntia ryhmäkohtaista tukea kullekin luokalle on annettava. Koulukohtaisesti voidaan kuitenkin laskea vähimmäismäärä, joka koko koululle on ryhmäkohtaista tukea vähintään resursoitava. 

Tukiopetusta voi antaa kuka vaan luokanopettaja, aineenopettaja, erityisopettaja, erityisluokanopettaja tai vaikkapa resurssiopettaja – tarpeen mukaan. Koulussa on selvitettävä oppilaiden tuen tarpeet ja kohdistettava tukiopetusresurssi oppilaiden tuen tarpeiden mukaisesti sopiviin oppiaineisiin ja luokkiin.

Jos esimerkiksi yläkoulussa on paljon oppilaita, joilla on haasteita matematiikassa, voi olla perusteltua laatia matematiikan opettajien lukujärjestykset siten, että he voivat toimia samanaikaisopettajina muutamilla toistensa oppitunneilla viikoittain. Tällöin tukiopetustunteja voidaan käyttää tähän samanaikaisopetukseen. 

Tukiopetustunti on aina lisäresurssi, joka toteutetaan joko ylimääräisinä oppitunteina tai toisena opettajana jollekin oppitunnille. Opettaja ei siis samaan aikaan anna sekä tavallista luokan- tai aineenopetusta ja tukiopetusta. Opettajalle ei voida maksaa samalta oppitunnilta kaksinkertaista palkkaa, eikä hän voi tehdä kahta työtehtävää yhtäaikaisesti.

Ryhmäkohtainen tuki kohdistuu koko ryhmään ja sitä annetaan ilman hallinnollisia päätöksiä. Oppilaskohtainen tuki vaatii aina muutoksenhakukelpoisen hallinnollisen päätöksen ja tukea annetaan yksittäisen oppilaan tuen tarpeen ja tuen toteuttamissuunnitelman mukaisesti.

Käytännön toteutukseltaan erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä ryhmäkohtaisena tukena ja erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä oppilaskohtaisen tukena voi olla hyvin samantyyppistä. Kummassakin opetuksessa päävastuu kaikkien oppilaiden opetuksesta on luokan- tai aineenopettajalla ja alle puolet jonkun oppiaineen tunneista voi olla erityisopettajan opetusta.

Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat opetuksen yhdessä ja pääsääntöisesti myös toteuttavat sen yhdessä samanaikaisopetuksena. Ryhmä voidaan kuitenkin jakaa opettajien kesken osaksi tuntia tai tunteja. Osa opetuksesta voi olla myös pienemmissä ryhmissä.

Ryhmäkohtaisessa tuessa ryhmiä jaetaan tarkoituksenmukaisesti, mutta ei niin, että joku yksittäinen oppilas saisi omiin tarpeisiinsa kohdistettua tukea säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Tukea tarjotaan kaikille suhteellisen tasapuolisesti. Jos joku yksittäinen oppilas tarvitsee säännöllisesti tukea, tästä on tehtävä oppilaskohtaisen tuen päätös ja tuen on kohdistuttava hänen tarpeisiinsa, oltava säännöllistä ja suunnitelmallista. Lisäksi sen vaikuttavuutta on seurattava.  

Ryhmäkohtainen tuki kohdistuu koko ryhmään ja sitä annetaan ilman hallinnollisia päätöksiä. Oppilaskohtainen tuki vaatii aina muutoksenhakukelpoisen hallinnollisen päätöksen ja tukea annetaan yksittäisen oppilaan tuen tarpeen ja tuen toteuttamissuunnitelman mukaisesti.

Käytännön toteutukseltaan erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä ryhmäkohtaisena tukena ja erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä oppilaskohtaisen tukena voi olla hyvin samantyyppistä. Kummassakin opetuksessa päävastuu kaikkien oppilaiden opetuksesta on luokan- tai aineenopettajalla ja alle puolet jonkun oppiaineen tunneista voi olla erityisopettajan opetusta.

Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat opetuksen yhdessä ja pääsääntöisesti myös toteuttavat sen yhdessä samanaikaisopetuksena. Ryhmä voidaan kuitenkin jakaa opettajien kesken osaksi tuntia tai tunteja. Osa opetuksesta voi olla myös pienemmissä ryhmissä.

Ryhmäkohtaisessa tuessa ryhmiä jaetaan tarkoituksenmukaisesti, mutta ei niin, että joku yksittäinen oppilas saisi omiin tarpeisiinsa kohdistettua tukea säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Tukea tarjotaan kaikille suhteellisen tasapuolisesti. Jos joku yksittäinen oppilas tarvitsee säännöllisesti tukea, tästä on tehtävä oppilaskohtaisen tuen päätös ja tuen on kohdistuttava hänen tarpeisiinsa, oltava säännöllistä ja suunnitelmallista. Lisäksi sen vaikuttavuutta on seurattava. 

Perusopetuksessa on määrätty enimmäisryhmäkoko vain erityisluokkiin sekä yleisopetuksen ryhmään, kun ryhmässä opiskelee pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas. Tähän saakka näistä on määrätty perusopetusasetuksella. 1.8.2025 alkaen säännökset siirtyvät perusopetuslakiin. 
Erityisluokassa saa olla enintään 10 oppilaasta. Nykyään tästä voidaan poiketa perustellusta syystä, mutta 1.8.2025 alkaen vain tilapäisesti.

Jos erityisluokan oppilaista enemmistö on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita, enimmäisryhmäkoko on 8 oppilasta. Tätä enimmäisryhmäkokoa ei voi ylittää edes tilapäisesti. 1.8.2025 alkaen ei enää puhuta pidennetystä oppivelvollisuudesta vaan oppilaasta, jolla on vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite tai jolla on ollut varhennettu oppivelvollisuus. Jos nämä oppilaat pystyvät opiskelemaan oppiaineittain, luokan enimmäisryhmäkoko on 8 oppilasta.

Nykyään vaikeimmin kehitysvammaisten luokan enimmäisryhmäkoko on 6 oppilasta. Jatkossa 1.8.2025 alkaen ei enää puhuta vaikeimmin kehitysvammaisten luokista vaan luokista, joissa opiskellaan toiminta-alueittain. Näissä enimmäisryhmäkoko on 6 oppilasta eikä tätä enimmäisryhmäkokoa voi ylittää edes tilapäisesti.

Yleisopetuksen enimmäisryhmäkoko on 20 oppilasta, jos ryhmässä opiskelee pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas. Tämä säilyy jatkossakin eli jos oppilaalla on ollut pidennetty oppivelvollisuus tai varhennettu oppivelvollisuus, yleisopetuksen ryhmän enimmäisryhmäkoko on 20. Tätä enimmäisryhmäkokoa ei voi ylittää edes tilapäisesti.

Lisäksi jatkossa 1.8.2025 alkaen yleisopetuksen ryhmässä saa olla enintään 5 oppilasta, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa. 

Perusopetuslaissa erityisluokalla tarkoitetaan luokkaa, jota opettaa erityisluokanopettaja. Tällaisessa erityisluokassa voi olla enintään kymmenen oppilasta, joiden pääsääntöinen opetusryhmä kyseinen luokka on. Oppilas opiskelee erityisluokassa kaikki, lähes kaikki tai suuriman osan oppiaineistaan. Erityisluokanopettaja on vastuussa näiden oppiaineiden osalta sekä opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta että oppilasarvioinnista. Erityisluokanopettaja toimii luokkansa luokanopettajana ja luokanvalvojana.

Perusopetuslaissa tarkoitettu pienryhmä ei ole yhdenkään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä. Oppilaat voivat opiskella pienryhmässä kokonaisia yksittäisiä oppiaineita. Näiden oppiaineiden osalta vastuussa sekä opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta että oppilasarvioinnista on pienryhmän erityisopettaja tai erityisluokanopettaja. Oppilaiden opetuksesta suurin osa on kuitenkin yleisopetuksen luokassa, joka on oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, ja jossa opetettavien oppiaineiden osalta sekä opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta että oppilasarvioinnista vastaa luokan- tai aineenopettaja.

Pienryhmää opettaa erityisopettaja, jolla on pienryhmässä opetettavan oppiaineen tai oppiaineiden aineenopettajan kelpoisuus tai perusopetuksessa opetettavien oppiaineiden monialaiset opinnot suoritettuna. Pienryhmää voi opettaa myös erityisluokanopettaja. Koulussa voi olla eri oppiaineisiin kohdistuvia pienryhmiä.

Oppilas saattaa opiskella pienryhmässä myös vaan osassa tietyn oppiaineen tunneista. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyä tai rajattua oppimäärää, kaikki kyseisen oppiaineen oppitunnit tai suurin osa näistä oppitunneista opetetaan pienryhmässä tai erityisluokassa.

Ryhmäkohtaisessa tuessa tai oppilaskohtaisena tukena erityisopettajan opetusta muun opetuksen yhteydessä ja osittain pienryhmässä saavan oppilaan opetuksessa voidaan yleisopetuksen ryhmä jakaa pienemmiksi ryhmiksi, joista voidaan myös käyttää nimeä pienryhmä. Tällaisessa pienryhmässä oppilas ei kuitenkaan voi saada opetusta kuin enintään puolet kyseisen oppiaineen tunneista. Vastuu sekä opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta että oppilasarvioinnista säilyy luokan- tai aineenopettajalla – yhteistyössä erityisopettajan tai muun samanaikaisopettajan kanssa. 

Yleisopetuksessa yhden luokan- tai aineenopettajan opettamissa ryhmissä saa olla enintään viisi oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä saavaa oppilasta.

Tässä lukumäärässä huomioidaan kaikki sellaiset oppilaat, joilla on oppilaskohtaisen tuen päätös siitä, että he saavat yhdessä tai useammassa oppiaineessa erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta enemmän kuin puolella oppiaineen tunneista. Oppilaat huomioidaan kaikkien oppiaineiden tunneilla huolimatta siitä, mihin oppiaineeseen oppilaskohtaisen tuen päätös kohdistuu.

Viiden oppilaan määrään kuuluvat esimerkiksi kaikki nykyiset yksilöllistettyä oppimäärää jossain oppiaineessa opiskelevat oppilaat sekä kaikki oppilaat, jotka opiskelevat jossain oppiaineessa rajattua oppimäärää tai joilla on rajattu opetussuunnitelman tavoitteita. Myös kaikki erityisluokissa pääsääntöisesti opiskelevat ja yleisopetuksen ryhmiin joillain oppitunneilla integroituvat oppilaat lasketaan tähän viiden oppilaan määrään.  

Jos oppilaalla on oppilaiskohtaisen tuen päätös erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetuksesta pienryhmässä tai erityisluokalla yksittäisessä oppiaineessa tai useammassa oppiaineessa, hänet on huomioitava lukujärjestyksiä ja ryhmiä suunniteltaessa kaikkien oppiaineiden tunneilla viiden tukea tarvitsevan oppilaan enimmäismäärässä.

Lähtökohtaisesti ryhmät on muodostettava siten, että niissä on enintään viisi kyseistä oppilaskohtaista tukea tarvitsevaa oppilasta. Jos kuitenkin kesken lukukauden joku uusi tukea tarvitseva oppilas tulee kouluun, viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti enintään lukukauden ajan. Opetuksen järjestäjän on kuitenkin välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta tilapäinen ylitys ei jatku lukukauden vaihduttua. Vaihtoehtoisesti perustetaan uusia ryhmiä tai palkataan toinen opettaja samanaikaisopettajaksi niille oppitunneille, joissa enimmäismäärä ylittyy. 

Erityisluokasta voi integroitua yleisopetukseen yksittäisissä oppiaineissa, jos se on oppilaan edun mukaista. Tällöin on sovittava etukäteen, mihin ryhmään ja millä tunneilla oppilas integroituu sekä se, millaista tukea oppilas kyseisessä ryhmässä tarvitsee ja miten tuki toteutetaan. Aina on myös otettava huomioon, että yleisopetuksessa yhden luokan- tai aineenopettajan opettamassa ryhmässä voi olla enintään viisi oppilasta, jotka opiskelevat pääsääntöisesti erityisluokassa tai saavat yksittäisissä oppiaineissa oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä. 

Jos erityisopettajalla on erityisopettajan kelpoisuuden lisäksi jonkin oppiaineen aineenopettajan kelpoisuus tai perusopetuksessa opetettavien oppiaineiden monialaiset opinnot suoritettuna, laaja-alainen erityisopettaja voi opettaa kokonaisia oppiaineita ja olla arviointivastuussa. Jos tällainen erityisopettaja on laaja-alaisen erityisopettajan virassa, hänen kuuluu OAJ:n mukaan saada keskittyä osa-aikaisen erityisopetuksen antamiseen eli ryhmäkohtaisen tuen antamiseen tai antamaan oppilaskohtaisena tukena erityisopettajan opetusta muun opetuksen yhteydessä.

Jos kelpoisuuden omaava erityisopettaja antaa pääsääntöisesti oppilaskohtaista tukea, jossa hän on yksin vastuussa kokonaisen tai kokonaisten oppiaineiden opetuksesta, erityisopettaja vastaa myös oppiaineiden arvioinnista. Tällöin opettajalla ei ole enää perinteinen laaja-alaisen erityisopettajan työnkuvaa, joten häneen ei voi soveltaa laaja-alaisen erityisopettajan palvelussuhteen ehtoja.

Työnkuva ei myöskään vastaa täysin erityisluokanopettajaa, joten häneen ei välttämättä voida soveltaa erityisluokanopettajan palvelussuhteen ehtoja. Perusopetuslaissa on kuitenkin määritetty mahdollisuus uudenlaiseen erityisopettajan työnkuvaan.

Eriyttäminen tarkoittaa oman opetuksen muokkaamista erilaisten oppilaiden ja opetusryhmien tarpeisiin. Eriyttäminen kuuluu jokaisen opettajan työhön. Eriyttäminen voi koskea esimerkiksi ohjeita, oppituntien rakennetta, opetustapaa, toiminnallisuuden muotoja ja määrää, kotitehtävien määrää ja laatua.

Eriyttämistä tehdään nykyään sekä yleisopetuksessa että kaikilla tuen portailla. 
1.8.2025 alkaen eriyttämistä tehdään sekä osana ryhmäkohtaisia tukimuotoja että osana oppilaskohtaisina tukitoimina kuuluvaa erityisopetusta. Oppiaineiden oppimäärä on sama kuin yleisopetuksen opetussuunnitelmassa.

Yksilöllistäminen, ja jatkossa siitä käytettävä termi oppimäärän rajaaminen, tarkoittaa yksittäisen oppiaineen oppimäärän tavoitetason laskemista yleisopetuksen opetussuunnitelmasta. Lisäksi se on oppilaan yksilöllisten tavoitteiden kirjaamista oppilaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämissuunnitelmaan (HOJKS) tai jatkossa oppilaskohtaisen tuen toteuttamissuunnitelmaan, jonka perusteella oppilaan opetus järjestetään.

Yksilöllistäminen on nykyään mahdollista vain erityisessä tuessa ja siinäkin vasta, jos oppilas ei vahvimmallakaan mahdollisella tuella (oppiaineen kokoaikaisella erityisopetuksella) pysty saavuttamaan arvosanan viisi edellyttämää osaamistasoa suhteessa yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin. Sama pätee 1.8.2025 alkaen oppimäärän rajaamiseen.

Ennen yksilöllistämistä oppilaan on pitänyt saada tehostettua tukea eli osa-aikaista erityisopetusta ja tukiopetusta sekä painoalueittaista opetusta, jossa keskitytään kyseisen oppiaineen opetussuunnitelman oleellisimpiin sisältöihin eli painoalueisiin. Jos tämä ei riitä, oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös ja jatketaan painoalueittain opiskelua kokoaikaisessa erityisopetuksessa. Mikäli tälläkään tuella ei saavuteta arvosanan viisi edellyttämää osaamistasoa, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää.

Jatkossa painoalueista luovutaan, mutta oppilaan on pitänyt opiskella kyseissä oppiaineessa pienryhmässä tai erityisluokassa yli puolet oppiaineen oppitunneista ennen kuin oppimäärän rajaaminen voidaan tehdä. Rajattua oppimäärää opetetaan jatkossa aina pienryhmässä tai erityisluokassa erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opettamana.

Yksilöllistäminen tai oppimäärän rajaaminen vaikuttaa oppilaan jatko-opintomahdollisuuksiin ja siksi ne ovat viimeinen mahdollinen toimenpide. Yksilöllistäminen tai oppimäärän rajaaminen koskee vain pientä osaa nykyisistä erityisen tuen oppilaista ja jatkossa oppilaskohtaista tukea saavista oppilaista.

Oppilaan jonkun oppiaineen oppimäärä on mahdollista rajata, kun oppilas ei vahvimmastakaan mahdollisesta tuesta huolimatta pysty saavuttamaan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa. Oppilaan on jo ennen oppimäärän rajaamista opiskeltava kyseistä oppiainetta erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetuksessa pienryhmässä tai erityisluokassa. Rajatun oppimäärän opiskelu jatkuu myös aina pienryhmässä tai erityisluokassa.

Rajattua oppimäärää opiskelevan oppilaan arviointi on aina sanallista, paitsi päättötodistuksessa, jossa arvosana on 5* ("tähtivitonen"), jotta arviointi olisi yhteishaussa tasa-arvoista kaikkien oppilaiden kesken.

Rajattua oppimäärää (nykyistä yksilöllistettyä oppiainetta) opettaa erityisluokanopettaja tai erityisopettaja, jolla on myös kyseisen oppiaineen aineenopettajan kelpoisuus tai perusopetuksessa opetettavien oppiaineiden monialaiset opinnot suoritettuna.

Rajattua oppimäärää opetetaan joko pienryhmässä tai erityisluokassa. Joku yksittäinen oppitunti voi kyseisessä oppiaineessa olla luokan- tai aineenopettajan ryhmässä, mutta pääsääntöisesti opetuksen pitää olla erityisopetusta ja tapahtua pienryhmässä tai erityisluokassa. 

Rajattua oppimäärää opettavan erityisopettajan kelpoisuusvaatimus on joko erityisluokanopettajan kelpoisuus tai erityisopettajan kelpoisuuden lisäksi kyseisen oppiaineen aineenopettajan kelpoisuus tai perusopetuksessa opetettavien oppiaineiden monialaiset opinnot. Muutoin erityisopettaja tai erityisluokanopettaja ei voi yksin ottaa vastuuta sekä oppiaineen opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta että oppilasarvioinnista. Yksittäinen oppitunti voi oppiaineessa olla luokan- tai aineenopettajan ryhmässä, mutta pääsääntöisesti opetuksen pitää olla erityisopetusta ja tapahtua pienryhmässä tai erityisluokassa. 

Pääsääntöisesti oppimäärän yksilöllistämistä tai oppimäärän rajaamista ei voi purkaa. Mikäli oppilas on opiskellut yksilöllistettyä oppimäärää (jatkossa rajattua oppimäärää), eikä hän ole pystynyt vahvimmallakaan mahdollisella tuella saavuttamaan arvosanan viisi edellyttämää osaamistasoa, yksilöllistämisen purkua ei voida tehdä. Oppilaalla ei ole mahdollisuutta saada kiinni muiden opiskelemia asioita ja saavuttaa opetussuunnitelmassa edellytettyä luokkatason mukaista osaamista hyväksytysti. Hän jää jatkuvasti jälkeen oman luokkatasonsa tavoitteista, koska hänelle on asetettu henkilökohtaiset oppimistavoitteet.

1.8.2025 alkaen yksilöllistettyä oppiainetta ja rajattua oppimäärää opetetaan joko pienryhmässä tai erityisluokassa.

Pienessä koulussa voi olla mahdollista, että kelpoisuusvaatimukset täyttävä erityisopettaja tai erityisluokanopettaja ei opeta kaikkina viikonpäivinä kyseisellä koululla. Silloin oppilaiden lukujärjestykset on laadittava niin, että yksilöllistettyjä oppiaineita voidaan opettaa niinä päivinä, kun pienryhmässä opiskelu on mahdollista. Uudet ryhmäkohtaiset tukimuodot tuovat opetuksen järjestäjille velvoitteen tarjota ryhmäkohtaisia tukimuotoja kaikissa kouluissa. Myös pieneen kouluun on perusteltua palkata erityisopettaja tai erityisluokanopettaja, joka pystyy kelpoisuutensa nojalla antamaan sekä ryhmäkohtaista tukea että oppilaskohtaista tukea.

Oppilailla on jatkossa aina oikeus saada yksilöllistetyissä oppiaineissa ja rajatussa oppimäärässä erityisopettajan tai erityisluokanopettaja opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa. Oppilaita ei kuulu siirtää toiseen kouluun erityisen opetuksen takia, vaan kaikissa kouluissa on varmistettava erityisopettajan tai erityisluokanopettajan tuntiresurssit erityisopetukseen. Joku yksittäinen oppitunti voi kyseisessä oppiaineessa olla luokan- tai aineenopettajan ryhmässä, mutta pääsääntöisesti opetuksen on oltava erityisopetusta ja tapahtua pienryhmässä tai erityisluokassa.