Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön arvo on suunnaton
Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus rakentavat yhteiskunnan kulmakiviä
Vapaa sivistystyö kehittää persoonallisuutta ja rakentaa aktiivista kansalaisuutta. Taiteen perusopetus on puolestaan kansainvälisesti ainutlaatuinen koulutus- ja harrastusmuoto, joka vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta perheen taustasta riippumatta. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen merkitykseen ihmisten hyvinvoinnin ja kansantalouden kannalta pitäisi herätä.
Vapaa sivistystyö on osa Suomen koulutusjärjestelmää ja suurin aikuiskoulutuksen toimija, joka täydentää ja tukee formaalia koulutusta. Vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. Monessa kunnassa kansalaisopisto on lähes ainoa taho, jonka kautta voi nauttia kulttuurielämyksistä erilaisia taito- ja taideaineita harjoittamalla.
Taiteen perusopetusta järjestetään arkkitehtuurista, kuvataiteesta, käsityöstä, mediataiteesta, musiikista, sanataiteesta, sirkustaiteesta ja tanssista. Laajan oppimäärän koulutus antaa mahdollisuuden hakeutua kunkin taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Harva taitelija on tänä päivänä täysin itseoppinut.
Kansalaisopistotoiminta on kunnille edullista, koska sitä järjestetään isolta osin muiden oppilaitosten tiloissa ja henkilöstökulut ovat kohtuulliset. Pätevä opetushenkilöstö on avainasemassa pitkäjänteisessä toiminnan kehittämisessä. Säästöjen sijaan tulisi lisätä vakinaisten opettajien määrää. Myös kurssimaksut pitäisi pitää kohtuullisina, mikä parantaa koulutuksen saavutettavuutta.
Nykyinen valtionosuuksien kehitys ei ole mahdollistanut kurssimaksujen säilymistä lain edellyttämällä kohtuullisella tasolla, mikä on osaltaan rajoittanut vähävaraisten mahdollisuutta käyttää kansalaisopistopalveluita. Kansalaisopistojen opintoseteleihin tulee suunnata seitsemän miljoonan vuotuinen lisärahoitus. Se mahdollistaisi kansalaisten perustaitoihin eli kansalaistaitoihin valmentavien maksuttomien kurssien järjestämisen.
Kunnissa tulee järjestää elinikäisen oppimisen ohjausta kaiken ikäisille, jotta jokaisella olisi mahdollisuus ylläpitää ja kehittää opiskelu- ja työelämätaitojaan jatkuvan oppimisen hengessä. Kansalaisopisto on ketterä kumppani työelämäpalveluiden tuottamisessa.
Vapaan sivistystyön rakenteita ja rahoitusta on uudistettava vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Vapaan sivistystyön julkinen rahoitus on käytettävä tehokkaasti koko väestön hyväksi. Hallituksen tulisi tehdä laaja-alainen selvitys ja vapaan sivistystyön lakiuudistus.
Taiteen perusopetusta on kehitettävä laatu edellä. Opetusministeriö on julkaissut taiteen perusopetuksen strategiset laatutavoitteet ja laadun strategiset mittarit. Opetushallituksen Neliapila-opas tukee taiteen perusopetuksen oppilaitoksia ja järjestäjiä oman toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä.
Taiteen ja kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia kasvattava vaikutus olisi syytä tunnistaa etenkin aikana, jolloin julkisten sosiaali- ja terveysmenojen paisuminen huolettaa.
Miten laadukkaasta vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta hyötyvät
Yhteiskunta
Vapaaseen sivistystyöhön sijoitettu euro maksaa itsensä jopa 6,5 kertaisesti itsensä takaisin mm. säästyneinä sosiaali- ja terveyskuluina. Taiteeseen sijoitettu euro voi puolestaan tuoda takaisin 5–7 euroa taiteenlajista ja tuotantotavasta riippuen. Vapaa sivistystyö ja taideaineiden opiskelu edistää myös toisten ihmisten kunnioittamista ja huomioimista. Se tukee suvaitsevien ja toisia ymmärtävien kansalaisten kasvattamista purkamalla ennakkoluuloja ja stereotypioita.
Jäsen
Riittävä ja johdonmukainen vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen rahoitus varmistaa, että opetusalan ammattilaiset voivat keskittyä opettamiseen ja koulutuksen kehittämiseen ilman pelkoa huomisesta. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opettajiksi päädytään myös monenlaisilta urapoluilta.
Oppija
Laadukas vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus antavat oppijoille mahdollisuuden ylläpitää taitojaan ja kehittää itseään iästä, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Sivistys on itseisarvo sinänsä.
