OAJ haluaa muuttaa työmarkkinamallia
Nykyinen sovittelujärjestelmä ja työriitalaki kaipaavat perusteellista uudistamista
Nykyisen järjestelmän perusta on luotu 1960-luvun toimintaympäristössä. OAJ ei kannata vientivetoista mallia, jota erityisesti työnantajaosapuoli voimakkaasti ajaa.
Vientivetoisen mallin toteutuminen tarkoittaisi, että vientialoilla sovitut palkankorotukset määrittäisivät käytännössä palkankorotustason, jota ei voisi ylittää opetus- ja tutkimusalalla. Tämän seurauksena neuvotteleminen vaikeutuisi merkittävästi. Esimerkiksi palkkaohjelman tai vastaavan saaminen jatkossa olisi erittäin hankalaa kaikilla OAJ:n sopimusaloilla.
Valtakunnansovittelijan toimistolle on saatava enemmän henkilöstöä. Valtakunnansovittelijan tehtävää on myös kehitettävä nykyisestä.
Valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen on perustettava talousyksikkö, joka tuottaa puolueetonta tietoa talouden tilasta, eri sektoreiden ja toimialojen tilasta, ostovoimasta, kilpailukyvystä, työllisyydestä sekä työvoiman saatavuudesta. Ennakoimalla eri toimialojen tilanteita, sovittelija voisi välttää kriisiytyneitä neuvottelutilanteita.
Työriitalakiin on säädettävä tarkemmat menettelytapasäännökset sovittelutoiminnan tehostamiseksi.
On mahdollistettava opetusalan ansiokehitys: tarvitaan instrumentteja, joilla vaikuttaa palkkakehitykseen. Lisäksi opetusalalle on saatava palkkaliukuma.
Lisää luottamusta ja uskottavuutta
Epävakaa tilanne tulee Suomelle kalliiksi ja nakertaa työmarkkinatoiminnan luottamusta ja uskottavuutta. Valtakunnansovittelijan työ ei sisällä riittävästi eri toimialojen seurantaa eikä ennakointia, jonka seurauksena neuvottelutilanteet kriisiytyvät liian helposti.
Nykyinen järjestelmä ei mahdollista yksityisen eikä julkisen puolen ansiokehitystä, sillä palkankorotukset määritellään prosentteina. Matalamman palkan saavien työntekijöiden korotukset jäävät aina pienemmiksi. Pelkkä euroihin katsominen ei mahdollista sopimusten sisällöllistä kehittämistä.
Palkkaerot kuriin
Sovittelujärjestelmän ja työriitalain uudistaminen sekä valtakunnan sovittelijan toimiston yhteydessä oleva talousyksikkö mahdollistaisivat sopimusalakohtaisten tilanteiden huomioimisen. Ne ehkäisisivät palkkaerojen kasvamisen ja todennäköisesti myös työrauhahäiriöitä.
OAJ:n teettämässä työmarkkinakyselyssä vuosien 2022–2023 aikana työriitalain uudistamista kannatti noin puolet poliittisista päättäjistä. Sovittelujärjestelmän henkilöresurssien lisäämisen puolella oli 58 % päättäjistä.