Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on varhaiskasvatuksen ennakollisen valvonnan lisääminen, varhaiskasvatuksen laadun parantaminen ja lainmukaisen toteutuksen turvaaminen. Tarkoitus ei ole siirtää valvontavastuuta henkilöstölle, vaan vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön keinoja puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin nopeasti ja tehokkaasti.
Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat varhaiskasvatuslain 26–30 §:ssä tarkoitetut henkilöt eli varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi, lastenhoitaja ja erityisopettaja sekä perhepäivähoitaja. Ilmoituksen tehneellä henkilöllä on oikeus saada tietää, mihin toimenpiteisiin hänen ilmoituksensa perusteella on ryhdytty. Häneen ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen johdosta. Päiväkodin johtajalla on keskeinen rooli ilmoitusvelvollisuudessa.
Päiväkodin johtajaankaan ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia, jos hän hoitaa tätä lakisääteistä tehtäväänsä.
Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvalla epäkohdalla tarkoitetaan varhaiskasvatuslain ja siten myös Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden vastaista toimintaa. Myös epäkohdan uhasta tulee ilmoittaa, jotta epäkohtiin voidaan puuttua tehokkaasti etukäteen.
Esimerkkejä epäkohdista:
- Lapsen hyvinvointi tai kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset vaarantuvat
- Lapsen epäasiallinen tai sopimaton kohtelu
- Tilat eivät ole terveellisiä, turvallisia tai vastaa lapsen yksilöllisiin tarpeisiin
- Lainvastainen varhaiskasvatuksen henkilöstön määrästä ja mitoituksesta poikkeaminen
Ilmoitusvelvollisuus ei koske muita mahdollisia epäkohtia, esimerkiksi työntekijöiden välisiä erimielisyyksiä, vaan ainoastaan sellaisia epäkohtia, jotka kohdistuvat tai joilla voi olla suoraan vaikutusta lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.
Varhaiskasvatuksen järjestäjällä ja tuottajalla on velvollisuus kouluttaa henkilöstö ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on laadittava kirjallisena ja pidettävä julkisesti nähtävillä.
Miten ilmoitus etenee?
Varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluva henkilö huomaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan:
- Ilmoitus viipymättä varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle kirjallisesti.
- Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee ilmoittaa asiasta aina edelleen varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle (varhaiskasvatusjohtaja tai päällikkö).
Kenellä on vastuu epäkohdan poistamisesta?
- Varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalla henkilöllä on ensisijainen toimintavelvoite poistaa epäkohta ilman aiheetonta viivästystä.
- Jos epäkohtaa tai sen uhkaa ei pystytä itsenäisesti poistamaan varhaiskasvatuksen toimipaikassa, on varhaiskasvatuksen johtavan viranhaltijan annettava tarpeellista ohjausta ja neuvontaa epäkohdan poistamiseksi.
- Varhaiskasvatuksen johtavan viranhaltijan tulee selvittää, mihin toimiin epäkohta tai ilmeisen epäkohdan uhka mahdollisesti edellyttää ryhdyttävän.
Jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei toimenpiteistä huolimatta poisteta
- Varhaiskasvatuksen johtavan viranhaltijan on ilmoitettava asiasta edelleen aluehallintovirastolle tai Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirastolle.
- Aluehallintovirasto tai Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin varhaiskasvatuslain 58 §:ssä säädetään.