Yhteistyö kodin kanssa on tärkeää, jotta lapsen kasvu ja oppiminen sujuvat mahdollisimman mutkattomasti. Yhteistyö on tarpeellista lapsen koulutuspolun ajan varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle saakka.
OAJ korostaa, että yhteistyö perustuu vastavuoroisuuteen. Säännöllinen keskusteluyhteys helpottaa asioiden hoitamista myös ongelmatilanteissa. Yhteistyön merkitys painottuu erityisesti muutoksissa, kuten koulutuspolun nivelvaiheissa tai päiväkodista/koulusta toiseen siirryttäessä.
Yhteistyö varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Varhaiskasvatus tukee ja täydentää kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lasten hyvinvoinnista.
Varhaiskasvatuslaissa säädetään erikseen myös huoltajien osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin sekä toimipaikassa on järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään muun muassa varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä. Kunnan on järjestettävä lapsen vanhemmille tai muille huoltajille myös neuvontaa ja ohjausta heidän käytettävissään olevista varhaiskasvatuspalveluista.
Yhteistyön muotoja varhaiskasvatuksessa ovat:
- varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen, toteutumisen arviointi ja päivittäminen
- varhaiskasvatuskeskustelut
- yhteydenpito kodin ja varhaiskasvatuksen välillä
- lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen
- erilaiset tapahtumat, juhlat ja retket
- vanhempainillat tai -vartit
- ohjaus ja neuvonta varhaiskasvatuspalveluista.
Yhteistyö perusopetuksessa
Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu perusopetuslakiin ja opetussuunnitelmien perusteisiin. Lisäksi valtioneuvoston perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskeva asetus täsmentää kotien ja huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä velvoittamalla kouluja järjestämään opetuksen ja kasvatuksen siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea.
Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen arvostus: yhteistyö toimii, kun kaikilla yhteistyön osapuolilla on ennalta tiedossa yhteistyön pelisäännöt. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Opettajat tekevät kodin ja koulun välistä yhteistyötä yhteissuunnittelutyöajalla.
Yhteistyön muotoja perusopetuksessa ovat:
- oppilashuolto
- yhteydenpito kodin ja koulun välillä: tiedotteet, Wilma, reissuvihko, puhelinkeskustelut
- lapsen ja nuoren yksilöllisten tarpeiden huomioiminen
- erilaiset tapahtumat, kuten juhlat ja retket
- arviointikeskustelut, vanhempainillat tai -vartit.
Koulukielen sanasto tuo termeihin tolkkua
Mitä tarkoittaa didaktiikka? Entä inkluusio? Koulukielen sanasto auttaa huoltajia termiviidakon syövereissä selviämisessä, sillä sanasto avaa koululainsäädännön ja opetushallinnon termien merkitystä.
OAJ on laatinut sanaston yhteistyössä Suomen Vanhempainliiton kanssa. Toivomme, että sanasto lisää perheiden, koulun, kunnan ja opetushallinnon yhteistyötä sekä vanhempien osallisuutta kouluissa ja kunnan koulutuspalvelujen kehittämisessä.
Ota koulukielen termit haltuusi!
Yhteistyö toisella asteella
Myös toisella asteella tehdään yhteistyötä kodin kanssa: yhteistyö on kirjattu sekä lukiolakiin että lakiin ammatillisesta koulutuksesta, kun kyseessä ovat alle 18-vuotiaat opiskelijat.
Huoltajalla tulee olla mahdollisuus perehtyä nuorensa opintoihin. Yhteistyö opiskelijan kodin kanssa tukee opiskeluedellytyksiä, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön aloittamisessa.
Yhteistyön muotoja toisella asteella ovat:
- huoltajien mahdollisuus perehtyä lastensa opiskeluun
- itsenäisyyden ja vastuullisuuden tukeminen
- erityistä tukea tarvitsevien ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen
- yhteydenpito kodin ja koulun välillä: tiedotteet, Wilma, puhelinkeskustelut
- erilaiset tapahtumat, kuten avoimien ovien päivät.
Oikeudet ja velvollisuudet
Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet
Perusopetuslaissa säädetään oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Oppilaalla on oikeus opetukseen, ohjaukseen ja tarvitsemaansa tukeen. Oppilaalla on oikeus lähikouluun ja turvalliseen oppimisympäristöön. Lisäksi oppilaalla on oikeus arviointiin, mielipiteensä ilmaisuun ja oppilashuoltoon.
Oppilas on oikeutettu joko uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen oman uskonvapautensa mukaisesti. Oppilaan tulee tietää ojentamisen ja kurinpidon perusteista.
Oppilaan velvollisuutena on opetukseen osallistuminen ja turvallisuuden edistäminen.
Huoltajan oikeudet ja velvollisuudet
Huoltajalla on oikeus päättää lapsensa oppivelvollisuuden suorittamisesta peruskoulua käymällä. Opetuksen järjestäjä vastaa opetuksen järjestämisestä lakien, asetusten ja niiden nojalla annettujen määräysten mukaisesti. Huoltajilla on oikeus saada tietoa lapsensa saamasta opetuksesta, ja monissa tilanteissa huoltajaa tulee kuulla. Huoltajalla on oikeus varmistaa lapsensa opetuksen toteutuminen. Lisäksi huoltajalla on oikeus yhteistyöhön koulun kanssa.
Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden.
Opettajan vastuut ja velvollisuudet
Myös opettajalla on vastuita ja velvollisuuksia.