KVTES:n palkkaliitteissä on käytössä palkkahinnoittelukohdat, joissa on mainittuna pääasialliset tehtävät ja peruspalkat. Kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntija- ja johtotehtäviin sovelletaan usein KVTES:n hinnoittelua. Ylimmissä johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivat viranhaltijat ovat usein hinnoittelun ulkopuolisia, eli heille ei ole sovittuna omaa hinnoittelukohtaa.

Hinnoittelun ulkopuolisen viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta päätettäessä otetaan huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkahinnoittelukohdat, joita voidaan tehtävän luonteen vuoksi käyttää apuna tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä.

Tehtäväkohtainen palkka

Tehtäväkohtainen palkka perustuu tehtävän vaativuuteen. Tehtäväkohtaisesta palkasta päätettäessä tehtävän vaativuus tulee ottaa mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa ja palkkahinnoittelukohdassa mainittuun peruspalkkaan nähden.

Tehtävän vaativuus arvioidaan kokonaisarviointina, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin. Tehtävän vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon tehtävän edellyttämä osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu sekä tehtävän edellyttämät yhteistyötaidot ja työolosuhteet. Tehtävän edellyttämällä osaamisella on tehtävän vaativuuden arvioinnissa suurin painoarvo.

Tehtävämuutoksen vaikutus palkkaan

Virka- ja työehtosopimusten mukaan tehtävämuutosten vaikutus tehtäväkohtaiseen palkkaan tarkistetaan, kun tehtäväkokonaisuuksia muutetaan vähäistä merkittävämmin. Tämä tarkoittaa sitä, että tehtävien tai vastuiden lisääntyessä myös palkan pitää kasvaa. Tehtävän muuttuessa vähemmän vaativaksi, palkkaa voidaan vastaavasti alentaa.

Ole yhteydessä omaan luottamusmieheesi, kun tehtäväkokonaisuuksiasi ollaan muuttamassa.

Työkokemuslisä

Työkokemuslisään oikeuttavaan aikaan luetaan mukaan kaikki virka- ja työsuhteet asianomaiseen kuntaan tai kuntayhtymään sekä muun työnantajan palveluksessa työskentely, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä. Työkokemuslisään oikeuttavaan aikaan luetaan mukaan myös maksimissaan viiden vuoden ajan yrittäjänä toimiminen, jos siitä on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.

Työkokemuslisää kerryttää myös palkaton virka- tai työvapaa. Vain lakossa oloaika tai luvaton poissaolo vähennetään työkokemuslisään oikeuttavasta ajasta.

Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta alkaen. Muun kuin oman kunnan palvelusta sekä yritystoiminnasta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Selvitys tulee esittää kuukauden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Mikäli selvitys esitetään myöhemmin, voidaan työkokemuslisää korjata takautuvasti enintään kahdelta vuodelta.

Henkilökohtainen lisä

Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu viranhaltijan tai työntekijän työsuorituksen arviointiin. Työsuorituksen arviointi tehdään esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat olla ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen lisäksi tuloksellisuus, monitaitoisuus ja luovuus, erityistiedot ja -taidot, yhteistyökyky, vastuuntunto, oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.

Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kyseessä on tehtävämuutoksesta johtuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai viranhaltijasta tai työntekijästä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen. Viimeksi mainitussa tilanteessa pitää viranhaltijalle tai työntekijälle antaa tilaisuus parantaa työsuoritustaan. Mahdollisista tukitoimenpiteistä sovitaan esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä.

Varsinainen palkka

Tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän lisäksi niin sanottuun varsinaiseen palkkaan kuuluvat:

• Työkokemuslisä ja ennen 1.1.2012 myönnetty määrävuosilisä
• Ennen 1.1.2012 myönnetty syrjäseutulisä
• Kielilisä
• Rekrytointilisä
• Luottamusmieskorvaus
• Työsuojeluvaltuutetun korvaus.

Varhaiskasvatuksen ylin johto ja asiantuntijatehtävät

Varhaiskasvatuksen ylemmän hallinnon johto (esim. osastopäällikkö, aluejohtaja, päivähoidon johtaja, varhaiskasvatuspäällikkö), jonka päätehtävänä on kunnan varhaiskasvatuksen johtaminen, kehittäminen ja koordinointi sekä toimintayksiköiden johtaminen pääsääntöisesti alaistensa esimiesten tai lähijohdon välityksellä on palkkahinnoittelun ulkopuolinen. Samoin on viranhaltijan tai työntekijän, jonka päätehtävänä on varhaiskasvatuksen suunnittelu-, kehittämis- yms. asiantuntijatehtävät (esim. varhaiskasvatuksen suunnittelija).

Palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtäväkohtaiset palkat tulee olla oikeassa suhteessa varhaiskasvatusyksikön johto- ja esimiestehtävissä toimivien tehtäväkohtaisten palkkojen kanssa, esimiehen palkan pitää olla selvästi alaistaan korkeampi.