Varhaiskasvatuksen, yleissivistävien koulujen, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstön palkka on rakenteeltaan samanlainen ja koostuu seuraavista perusosista:

• Tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka)
• Ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä)
• Työkokemus (työkokemus- ja vuosisidonnainen lisä)
• Tuloksellinen toiminta (tulospalkkio).

Jos hinnoittelutunnuksessa ei ole huomioitu suoritetun koulutuksen tasoa, palkkaa voidaan muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla alentaa 6–20 prosenttia, jos opettajalta puuttuu opetustoimen kelpoisuusvaatimuksen mukainen opettajan pätevyys. Vuosityöaikaan otetuilla peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajilla ja lukion erityisopettajilla alennus on enintään 5 %, jos opettajalla on muu peruskoulun tai lukion opettajan kelpoisuus. Jos ei ole, on alennus enintään 30 %. Tätä kutsutaan epäpätevyysalennukseksi.

Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön peruspalkka on jaettu hinnoittelukohdittain. Muiden opettajien peruspalkat on jaettu nimikkeen ja suoritetun tutkintotason mukaan hinnoittelutunnuksiin (hitu). Kelpoisen opettajan tehtäväkohtainen palkka on vähintään peruspalkan tai palkka-asteikon alarajan suuruinen.

Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävien vaativuuden perusteella. Tehtävien vaativuuden arviointi perustuu tehtäväkuvaukseen, jossa kuvataan tehtävän tarkoitus, sisältö ja keskeiset tehtäväkokonaisuudet.

Jos varhaiskasvatuksen opettajalta, erityisopettajalta tai päiväkodin johtajalta puuttuu kelpoisuus, heidän soveltamisalansa on KVTES. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy kuitenkin tehtäväkuvauksen ja tehtävän vaativuuden perusteella. Epäpätevyysalennuksen voi tehdä vain, jos tehtäväkuvaus on suppeampi.

Tehtäväkohtainen palkka

Tehtäväkohtainen palkka voi olla peruspalkkaa korkeampi, jos opettajan tehtävä arvioidaan vaativammaksi.

Tehtäväkohtainen palkka perustuu tehtävän vaativuuteen. Tehtäväkohtaisesta palkasta päätettäessä tehtävän vaativuus tulee ottaa mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa ja palkkahinnoittelukohdassa mainittuun peruspalkkaan nähden.

Tehtävän vaativuuden arviointi perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin. Tehtävän vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon tehtävän edellyttämä osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu sekä tehtävän edellyttämät yhteistyötaidot ja työolosuhteet. Tehtävän edellyttämällä osaamisella on tehtävän vaativuuden arvioinnissa suurin painoarvo.

Tehtävän vaativuuden arvioimiseksi on luotava paikallisesti sopimuksen mukainen järjestelmä. Paikallisesta palkkausjärjestelmästä työnantajan kanssa neuvottelee pääluottamusmies paikallisyhdistyksen asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Näin ollen omassa työpaikassa käytössä olevan järjestelmän tuntee parhaiten oma luottamusmiehesi.

Henkilökohtainen lisä

Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työntekijän tai viranhaltijan työsuorituksen arviointiin. Työsuorituksen arviointi tehdään esimerkiksi vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat olla ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen lisäksi tuloksellisuus, monitaitoisuus ja luovuus, erityistiedot ja -taidot, yhteistyökyky, vastuuntunto, oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.

Edellisten tekijöiden lisäksi varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön henkilökohtaisen lisän myöntämisessä huomioidaan myös erityisesti varhaiskasvatuksen maisteritutkinnon tuoma osaaminen. Tutkintoperusteisen kriteerin tarkoitus on korostaa syvällisempää sekä laajempaa osaamista ja ammatinhallintaa työsuorituksessa.

Varsinainen palkka

Tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän lisäksi niin sanottuun varsinaiseen palkkaan kuuluvat:

• Työkokemus- tai vuosisidonnainen lisä
• Ennen 1.1.2012 myönnetty syrjäseutulisä ja yleissivistävän koulun tai oppilaitoksen kehitysaluelisä
• Kielilisä
• Rekrytointilisä
• Yleissivistävän koulun tai oppilaitoksen koulu- ja oppilaitoskohtainen lisätehtävä
• Taito- ja taideaineiden korvaus
• Siirtymäkauden lisä- ja henkilökohtainen palkanlisä
• Luottamusmieskorvaus
• Työsuojeluvaltuutetun korvaus.

Työkokemus- ja vuosisidonnainen lisä

Työkokemus kerryttää työkokemus- ja vuosisidonnaista lisää. Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstölle kertyy työkokemuslisää ja muissa oppilaitoksissa vuosisidonnaista lisää. Vuosisidonnaista lisää tulee itse hakea.

Ammatillisissa oppilaitoksissa palkkataulukossa ilmenevät palveluvuodet määräytyvät kuten vuosisidonnainen lisä.

Tutustuthan vuosisidonnaisiin lisiin alta. Lisät ovat voimassa 1.8.2022 lukien.

Vuosisidonnaisen lisän hakeminen

Muista hakea vuosisidonnaista lisää! Lisää on haettava kirjallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuosisidonnaiseen lisään on syntynyt. Mikäli hakemus on esitetty myöhemmin, ei vuosisidonnaista lisää myönnetä takautuvasti vuotta aikaisemmalta ajalta.

Työnantaja voi päättää, että vuosisidonnainen lisä myönnetään ilman hakemusta, mikäli opettajalle on aikaisemmin myönnetty asianomaisessa kunnassa aiempi palvelulisä tai määrävuosilisä tai nykyinen vuosisidonnainen lisä.

Vuosisidonnainen lisä lasketaan virkanimikkeen hinnoittelukohdan mukaisesta peruspalkasta tai välyksen alarajasta kertomalla se vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 2 % = 1,02) korkoa korolle -periaatteella pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa.

Jos opettajan peruspalkassa on epäpätevyysalennus, vuosisidonnainen lisä lasketaan alennetusta peruspalkasta. Myös osa-aikaisesti virkaa hoitavan vuosisidonnainen lisä lasketaan osa-aikapalkasta. Peruspalkkaa korkeampi tehtäväkohtainen palkka ei vaikuta vuosisidonnaiseen lisään.