Sairauspoissaolon palkkaus ja lääkärikäynnit eri tehtävissä
Sairauspoissaoloajan palkkauksesi riippuu noudatettavasta virka- tai työehtosopimuksesta sekä palvelussuhteesi laadusta ja kestosta. Tarkista, miten palkkasi määräytyy sairausloman aikana.
Viranhaltijalle tai työntekijälle ja päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan sairauslomalla saman kalenterivuoden aikana varsinainen palkka 60 kalenteripäivää ja sen jälkeen 2/3 varsinaisesta palkasta 120 kalenteripäivää.
Lisäksi kunta tai kuntayhtymä voi harkinnan perusteella maksaa enintään 2/3 varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivää.
Sairausajan palkan edellytykset
Sairausajan palkan saamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää.
Jos palvelussuhde ei ole jatkunut edellä mainittua aikaa ennen sairauslomaa, maksetaan kalenterivuoden aikana varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen ei makseta palkkaetuja.
Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lueta edellä mainittuihin 60 ja 120 päivään. Sen sijaan niihin lasketaan laskennallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät sellaiset päivät, joiksi viranhaltija tai päätoiminen tuntiopettaja ei ole hakenut virkavapautta sellaisen sairauden perusteella, joka on alkanut ennen kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu kesäkeskeytyksen päätyttyä.
Kutakin eri palvelussuhdetta tarkastellaan erikseen karenssiaikojen ja maksuaikojen osalta.
Kuitenkin opetusalalla palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos palvelussuhde on ollut voimassa kevätlukukauden loppuun ja jatkuu samalla työnantajalla lukuvuoden alkaessa.
Jatkuva tai yli 12 kuukauden sairausloma
Jatkuva tai yli 12 kuukauden sairasloma keskeyttää palkanmaksun. Sairausloman ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työskentely.
Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta. Merkitystä ei ole sillä, onko työkyvyttömyyden aiheuttajana sama vai eri sairaus.
Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimerkiksi vuosiloma tai määräaikainen kuntoutustuki. Sairausloman ajan palkanmaksun peruste on varsinainen palkka.
Yleissivistävät koulut
Opettajien ylituntipalkkiot ja muut lisät maksetaan vähentämättöminä. Ne maksetaan voimassa olevassa työsuunnitelmassa vahvistetun keskimääräisen viikkotuntimäärän mukaan, kuitenkin enintään seuraavan lukuvuoden alkuun asti.
Kansalais- ja kansanopistojen sekä lasten ja nuorten taidekoulujen tuntiopettajat
Samoja sairausloman määräyksiä noudatetaan kansalais- ja kansanopistojen sekä lasten ja nuorten taidekoulujen tuntiopettajiin, jotka opettavat keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa. Alle 14 tuntia opettavan tuntiopettajan oikeus palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.
Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.
Toimihenkilölle ja päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä sen mukaan, miten kauan hänen työsuhteensa on jatkunut yhdenjaksoisesti ennen sairauslomaa.
Yhtäjaksoisen työsuhteen kesto ja täysi palkka sairausloman yhteydessä:
- Alle 1 kk: täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää
- 1 kk–alle 3 vuotta: täysi palkka 4 viikkoa
- 3 vuotta–alle 5 vuotta: täysi palkka 5 viikkoa
- 5 vuotta–alle 10 vuotta: täysi palkka 6 viikkoa
- Vähintään 10 vuotta: täysi palkka 8 viikkoa.
Täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa sekä kaikkia kuukausittain säännöllisesti toistuvia palkanlisiä, lisäpalkkioita ja korvauksia ylituntipalkkiot mukaan luettuina.
Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää.
Sivutoimisilla tuntiopettajilla, tai vastaavassa asemassa olevilla tuntiopettajilla, on oikeus sairausajan palkkaan sairastumispäivää seuraavilta 9 arkipäivältä (ma-la). Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada täysi sairausajan palkka. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.
Työsuhteen kesto ja sairausajan palkallisen jakson pituus:
- Alle 1 kk: 1+9 arkipäivää, 50 prosenttia palkasta
- 1 kk–alle 1 v: 40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 prosenttia palkasta (enintään 365 kalenteripäivää)
- 1 v–alle 5 v: 50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 prosenttia palkasta (enintään 365 kalenteripäivää)
- Yli 5 v: 60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 prosenttia palkasta (enintään 365 kalenteripäivää).
Sairausloman 365 päivän yhdenjaksoisuuden katkaisee vähintään 16 päivän työssäolo.
Opettajilla, jotka eivät ole vuosilomalain alaisessa työssä ja joita sen sijaan koskee ns. laskennallinen vuosiloma, laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa mukaan edellä mainittuun 365 kalenteripäivään, mutta lasketaan 40, 50 tai 60 kalenteripäivään. Laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6., ja sen pituus määräytyy palvelussuhteen pituuden mukaisesti.
Virkamiehelle ja päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan sairausloman ajalta kiinteä palkka vähentämättömänä enintään 60 kalenteripäivältä kalenterivuodessa:
- 75 prosenttia kiinteästä palkasta siltä osin kuin virkavapauspäivien lukumäärä kalenterivuodessa ylittää 60 päivää
- 60 prosenttia kiinteästä palkasta siltä osin kuin yhdenjaksoisten virkavapauspäivien lukumäärä ylittää 180 päivää keskeytyksen alkamispäivästä lähtien.
Jos sairaudesta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin määräaikainen virkasuhde on kestänyt yhden kuukauden, maksetaan virkamiehelle sairausajan palkkaa 50 prosenttia kiinteästä palkasta, kuitenkin enintään niiltä päiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Jos virkamiehelle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa maksetaan.
Opettajalta ei sairauspoissaoloajan palkasta tehdä vähennystä ylituntien pitämättä jäämisen vuoksi.
Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lueta edellä mainittuihin 60 tai 180 päivään. Laskennallinen vuosiloma ei katkaise yhdenjaksoisten virkavapauspäivien lukumäärää.
Työntekijälle maksetaan sairausloman ajalta palkkaa työsuhteen keston mukaan.
Työsuhteen kesto ja sairausajan palkallisen jakson pituus:
- Alle 1 kuukausi: sairastumispäivä ja seuraavat 9 arkipäivää 50 prosenttia palkasta
- 1 kuukausi–alle 3 vuotta: täysi palkka 28 kalenteripäivää
- 3 vuotta–5 vuotta: täysi palkka 35 kalenteripäivää
- Yli 5 vuotta–10 vuotta: täysi palkka 42 kalenteripäivää
- Yli 10 vuotta: täysi palkka 56 kalenteripäivää.
Jos sama sairaus uusiutuu 15 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.
Lääkärikäynnit ja muu terveydenhuolto
Pääsääntönä on, että lääkärikäynnit ja tutkimukset tehdään työajan ulkopuolella ja opettajilla oppituntien ulkopuolella.
Sopimusmääräyksissä on erikseen mainittuna muutamia erityistilanteita, jolloin lääkärissäkäynti on työaikaa tai palkallista vapaata, jonka ajalta työaika saa jäädä vajaaksi.
Paikallisesti on mahdollista sopia myös paremmasta menettelystä, jossa työnantaja myöntää joihinkin tiettyihin tarkastuksiin tai hoitotoimenpiteisiin vapautuksen työstä työaikana.
Palkallinen poissaolo
- Työnantajan määräämät tai työn edellyttämät lakimääräiset terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset.
- Jos viranhaltija tai työntekijä on joutunut todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin lähetteellä määräämään tutkimukseen sairauden toteamiseksi.
- Todellinen tarve tarkoittaa sitä, että tutkimusta ei voida tehdä työajan ulkopuolella tai että kyseessä on äkillinen tutkimustarve.
- Tarvittaessa on pyydettävä lääkäriltä tai terveysasemalta todistus, ettei tutkimusta ole voitu siirtää toiseen ajankohtaan.
- Jos viranhaltija tai työntekijä menee synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin, eikä tutkimusta voida tehdä työajan ulkopuolella.
- Synnytystä edeltävillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta tai tällaiseen tutkimukseen liittyvän laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista.
- Tutkimuksen tulee perustua raskaana olevan henkilön tai sikiön terveydentilan selvitystarpeeseen. Näitä ovat esimerkiksi raskauden seurantaan liittyvät neuvolakäynnit.
- Äkillinen sairastuminen keskellä työpäivää ja sen vuoksi hakeutuminen lääkäriin voidaan tehdä työajalla
- Äkillinen hammassairaus tai muu äkillinen sairastuminen, jos sairaus vaatii saman päivän aikana annettavaa hoitoa, eikä sitä voida antaa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin tai lääkärin antamalla todistuksella.
Palkaton poissaolo ja omalla ajalla tehtävä terveydenhuolto
- Oma-aloitteiset työterveyslääkärissä, hammaslääkärissä tai -hoidossa käymiset sekä useamman päivän kerrallaan kestävät tutkimukset. Eri asia on, jos lääkäri määrää sairauslomaa.
- Lääkärin määräämä lääkärintarkastus, jossa seurataan terveydentilaa, kuten otetaan verikokeita tai mitataan verenpainetta.
- Jos työnantaja tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden käydä tietyin väliajoin toistuvissa ikävuositarkastuksissa, on kyseessä työnantajan tarjoama etuus eikä työnantajan määräämä tutkimus (muun muassa työterveyslääkärin kanssa sovitut hoito- ja tutkimuskäynnit, normaali hammashoito, kontrollikäynnit, ikäkausitarkastukset, psyykkisistä syistä johtuvat hoidot, fysikaaliset hoidot, sädehoidot tai lapsettomuustutkimukset ja -hoidot).
- Paikallisesti on voitu erikseen sopia, että joihinkin edellä mainittuihin tarkastuksiin tai hoitotoimenpiteisiin myönnetään vapautus työstä eikä vajaaksi jäänyttä työaikaa tarvitse tehdä takaisin.
- Kansanterveystyöhön liittyvät vapaaehtoiset joukko- tai ikäryhmätarkastukset tai ajokorttia varten suoritettu lääkärintarkastus.
Työtapaturma
Työtapaturma on äkillinen, odottamaton ja ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma, joka johtaa työntekijän loukkaantumiseen. Työtapaturman tulee sattua joko työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa, kuten työpaikan ja kodin välisillä matkoilla tai työmatkoilla.
Ilmoita välittömästi työnantajallesi, mikäli sinulle sattuu työtapaturma. Saat tällöin työnantajaltasi vakuutustodistuksen, jonka avulla saat sairaanhoidon ja lääkärin määräämät lääkkeet maksutta. Hakeudu lääkäriin mahdollisimman pian tapaturman jälkeen.
Työnantaja ilmoittaa vakuutusyhtiöön
Työnantajan velvollisuus on ilmoittaa vakuutusyhtiöön työtapaturmasta. Sinun kannattaa varmistaa, että työnantajasi on tehnyt tapaturmailmoituksen.
Mitä teen vakavissa työtapaturmissa?
Jos sinulle sattuu vakava työtapaturma, ota yhteyttä omaan luottamusmieheesi tai työnantajasi työsuojeluvaltuutettuun.
Osasairausloma
Kokoaikainen työntekijä tai viranhaltija voi olla osa-aikaisella sairauslomalla. Osittaisesta virkavapaasta tehdään sopimus työnantajan kanssa.
Jos tarvitset osa-aikaista sairauslomaa, hae osittaista virkavapautta työnantajaltasi. Mahdollinen kokoaikainen sairauslomasi tai kuntoutusvapaasi keskeytyy päätöksen yhteydessä.
Osittaisen virkavapaan vähimmäispituus on 12 arkipäivää. Edellytyksenä on, että voit lääkärinlausunnon perusteella hoitaa osan tehtävistäsi siten, ettet vaaranna terveyttäsi tai toipumistasi. Kela maksaa tältä ajalta osasairauspäivärahaa.
Osapäiväraha
Sinulla on oikeus osapäivärahaan heti sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen.
Työaika ja palkka ovat 40–60 prosenttia täydestä työajastasi ja palkastasi. Osapäivärahaa maksetaan enintään 150 arkipäivältä.
Osasairauspäiväraha ei vaikuta sairauspäivärahan enimmäisaikaan.
Opetuksettomana aikana sairastuminen
Opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä olevan opettajan ei tarvitse hakea anoa virkavapaata, mikäli hän sairastuu kesäkeskeytyksen aikana tai muuna opetuksettomana aikana.
Sairauslomaa ei kuitenkaan ole mahdollista katkaista viikonlopuiksi tai koulun työkaudelle ajoittuvien lomien ajaksi (syys-, joulu-, talvi- tai pääsiäisloma), mikäli lääkärintodistus osoittaa, että opettaja on työkyvytön myös näinä päivinä.
Jos sairastut kesällä, voit hakea itsellesi Kelan sairauspäivärahaa laskennallisen vuosilomasi ajalta. Huomioithan, että sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä +9 seuraavaa arkipäivää. Omavastuuaika voi täyttyä jo sairastuessasi ennen laskennallista vuosilomaa tai kesävapaajaksoa, jos ko. ajalle on haettu sairauspäivärahaa. Laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6., ja sen pituus riippuu palvelussuhteesi pituudesta.
Ammattikorkeakouluissa ja oppilaitoksissa, joissa työaikana on vuosityöaika, vastaava aika on kesävapaajakson 30 tai 34 ensimmäistä arkipäivää.
Liitä Kelan päiväraha-anomukseen liitteeksi lääkärintodistus työkyvyttömyydestäsi.
Huom. Kela ei maksa sairauspäivärahaa, kun kyse on työtapaturmasta.
Jos vuosilomajärjestelmässä oleva opettaja on vuosilomansa alkaessa tai sen aikana sairaana, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuva vuosiloma myöhäisempään ajankohtaan. Vuosilomapäivät siirtyvät heti ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma tulee antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana. Siirtoa on pyydettävä ilman aiheetonta viivytystä ja työkyvyttömyydestä on tarvittaessa esitettävä asianmukainen todistus.
Opetusvelvollisuustyöajassa tai vapaajaksojärjestelmässä lomia ei voi siirtää työkyvyttömyyden takia.