Opetusalan työaikamuodot
Opetusvelvollisuustyöajassa ovat
- Yleissivistävän koulun opettajat
- Musiikkioppilaitoksen opettajagt
Kokonaistyöajassa ovat
- Rehtorit ja apulaisrehtorit
- Kansanopiston opettajat
Vuosityötunteihin perustuvassa työajassa ovat
- Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorit
- Osa lukion opinto-ohjauksen lehtoreista
- Osa lukion erityisopettajista
- Kansalaisopiston ja kansanopiston opettajat
- Lasten ja nuorten taidekoulun opettajat
- Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstö
- Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö
- Ammatillisten oppilaitosten opettajat
38 h 15 min/viikko OVTES:ssä ja AVAINTES:ssä ovat
- Varhaiskasvatuksen opettajat
- Varhaiskasvatuksen erityisopettajat
- Päiväkodin johtajat
Yleistyöajassa 38 h 20 min/viikko SOSTES:ssä ovat
- Varhaiskasvatuksen opettajat
- Varhaiskasvatuksen erityisopettajat
- Päiväkodin johtajat
Työajassa 38 h 45 min/viikko ovat
- Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajat (KT, AVAINTA)
Työajassa 37 h 50 min/viikko ovat
- Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajat (SIVISTA)
Pidettyihin tunteihin perustuvassa työajassa ovat
- Sivutoimiset tuntiopettajat
- Kansalaisopiston ja kansanopiston tuntiopettajat
- Lasten ja nuorten taidekoulun tuntiopettajat
Rehtorit ja opetustoimen asiantuntijat
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Päiväkodin johto- sekä opetus- ja kasvatustehtävissä työskentelevän säännöllinen työaika määräytyy yleistyöajan mukaisesti.
Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (OVTES, AVAINTES) tai 38 tuntia 20 minuuttia viikossa (SOSTES).
Opetustoimessa järjestettävässä esiopetuksessa opetusvelvollisuus on 23 viikkotuntia.
Peruskoulu ja lukio
Peruskoulun ja lukion opettajien työaikamuoto on pääasiassa opetusvelvollisuustyöaika. Osa peruskoulun oppilaanohjaajista on vuosityöajassa. Lisäksi osa lukion erityisopettajista ja opinto-ohjaajista on vuosityöajassa.
Opetusvelvollisuuteen perustuva työaika koostuu 190 oppilastyöpäivästä ja 3 opettajatyöpäivästä. Opettajatyöpäivistä käytetään myös nimeä veso-päivät. Näiden lisäksi opettajilla on velvollisuus osallistua yhteissuunnittelutyöaikaan eli ys-aikaan.
Ammatilliset oppilaitokset
Ammatillisen oppilaitoksen opettajat ja opinto-ohjaajat noudattavat pääsääntöisesti vuosityöaikaa. Osassa oppilaitoksista on vielä käytössä opetusvelvollisuus- tai toimistotyöaika. Rehtorit, apulaisrehtorit ja aikuiskoulutusjohtajat noudattavat kokonaistyöaikaa.
Korkeakoulutus
Kaikki ammattikorkeakoulujen yliopettajat, lehtorit, täyttä työaikaa tekevät tuntiopettajat, osa-aikaiset yliopettajat ja lehtorit, sekä osa-aikaiset tuntiopettajat, joiden vuosityöaika on vähintään 760 tuntia työvuodessa tai vähintään keskimäärin 19 tuntia viikossa kuuluvat vuosityöajan piiriin. Ulkopuolelle jäävät tällä hetkellä (sivutoimiset) tuntiopettajat.
Täyttä työaikaa tekevän opettajan vuosityöaika on 1 600 tuntia, joista opettaja saa valita työaikansa ja -paikkansa vuosityöajasta vähintään 28 prosentin (448 tunnin) osalta.
Yliopistojen työehtosopimuksen kokonaistyöaikaan liittyvät määräykset koskevat opetus- ja tutkimushenkilöstöä, joihin sovelletaan yliopistojen palkkausjärjestelmässä opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmää sopimuksessa mainituin poikkeuksin. Opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1 612 tuntia.
Taiteen perusopetus
Vapaa sivistystyö
Urheiluopistot
Urheiluopiston opettajan työaika on kokonaistyöaika. Kokonaistyöajassa opettajan vuosityöaika on 1 600 tuntia siten, että enintään 400 tunnin osalta opettaja saa valita työn ajan ja paikan.
Suunnittele ja seuraa työaikaasi!
Tarjoamme jäsenillemme mahdollisuuden omatoimiseen työajan seurantaan. Voit suunnitella ja seurata työaikaasi kätevästi OAJ:n Vipu-sovelluksella, Vipu-taulukolla ja ys-aika-taulukolla.
OAJ:n eri jäsenryhmät noudattavat eri virka- ja työehtosopimuksia sekä erilaisia työaikajärjestelmiä. Kaikissa työaikajärjestelmissä ei edellytetä työajan seurantaa.
Vipu auttaa sinua suunnittelemaan ja seuraamaan työaikaasi omatoimisesti niin, että saat käytettävissäsi olevan työaikaresurssin riittämään paremmin niihin tehtäviin, joiden tekeminen on olennaista lukuvuoden tai työkauden aikana.
Sivutoiminen vs. päätoiminen tuntiopettaja
Palvelussuhteen ehtojesi kannalta on merkittävää, työskenteletkö sivu- vai päätoimisena tuntiopettajana.
Sivutoimisen opettajan viikkotuntimäärä voi vaihdella nollasta opetustunnista opetusvelvollisuuteen ja sen yli. Sivutoimisen opettajan palkka maksetaan vain pidetyiltä oppitunneilta, ei esim. keskeytysajoilta. Sen sijaan päätoimisella tuntiopettajalla opetustunteja on vähintään 16.
Tuntiopettajien kannattaakin varmistaa, että heidän työnsä määritellään päätoimiseksi, jos opetustunteja on yli 16. Päätoimisuus takaa sen, että tulevinakin vuosina opetustunteja on vähintään 16.
Päätoiminen tuntiopettaja (yleissivistävä opetus)
- Vähintään 16 viikkotuntia
- Aikuislukiossa 14 viikkotuntia
- Palkkaus ja työvelvollisuus kuten vastaavalla viranhaltijalla
- Kuukausipalkka
- Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa
- Ylituntipalkkio
- Lomaraha
- Yhteissuunnitteluvelvollisuus
- Opettajatyöpäivät
- Lomapäiväkorvaus
- Sairausloma-ajan palkka kuten viranhaltijoilla
- Oikeus palkallisiin virkavapaisiin riippuu palvelussuhteen kestosta.
Sivutoiminen tuntiopettaja (yleissivistävä opetus)
- Tuntipalkkio kultakin pidetyltä tunnilta
- Ei yhteissuunnittelutyöaikaa
- Peruskoulussa 0,94 päätoimisen palkkio
- Lukiossa 0,96 päätoimisen palkkio
- Ei henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa
- Ei lomarahaa
- Ei lomapäiväkorvausta
- Tuntipalkassa kesäajan osuus
- Sairausloma-ajan palkka enintään 9 arkipäivää, jos palvelussuhde on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää
- Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika ei kartu.