Opetustoimessa järjestettävässä esiopetuksessa opetusvelvollisuus on 23 viikkotuntia.

Päiväkodissa järjestettävässä esiopetuksessa työaika määräytyy yleistyöajan mukaisesti. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (OVTES, AVAINTES) tai 38 tuntia 20 minuuttia viikossa (SOSTES).

1.9.2021 voimaan tullut kunnallisen varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön sopimusalasiirto KVTES:stä OVTES:iin ei vaikuttanut peruskoulussa toimivien esiopettajien palvelussuhteen ehtoihin, jotka määräytyvät edelleen OVTES osio B liitteen 1 mukaisesti.

OVTES sisältää palvelussuhteen ehdot (palkkaus- ja työaikamääräykset) sekä peruskoulussa työskenteleville esiopettajille (OVTES osion B liite 1) että varhaiskasvatuksessa työskenteleville esiopettajille (OVTES osio G).

Esiopetus opetustoimessa

Opetustoimessa järjestettävässä esiopetuksessa noudatetaan kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) palkka- ja palvelussuhteen ehtoja. Esiluokanopettajan viranhaltijan opetusvelvollisuus on 23 viikkotuntia.

Opettajan tehtäviin kuuluvat myös tuntien valmistelu- ja jälkityöt sekä hänelle määrätyt valvonnat. Lisäksi esiluokanopettajan tulee osallistua muiden koulun opettajien tapaan ys-aikaan eli kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, opetuksen yhteissuunnitteluun, aine- ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen sekä vuotuiseen opettajien opinto- ja suunnittelutyöaikaan.

Opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien palkalliset vapaat (kesäkeskeytys, syysloma, joululoma, urheiluloma, pääsiäisloma) määräytyvät OVTES:n mukaan.

Esiopetus päiväkodissa

Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (OVTES, AVAINTES) tai 38 tuntia 20 minuuttia viikossa (SOSTES).

Yleistyöaika voidaan myös järjestää siten, että viikkotyöaika on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on päiväkodin toiminnan kannalta tarpeellista. Käytännössä 2–4 viikon tasoittumisjakso on yleensä riittävä. Mikäli käytössä on tasoittumisjakso, työvuoroluettelo on laadittava ennalta koko tasoittumisjaksolle.

Suunnittelu-, arviointi ja kehittämistyöaika

Esiopetuksen opettaja tarvitsee suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöaikaa eli sak-työaikaa, jotta hän pystyy toteuttamaan vaativaa opetus- ja kasvatustyötään.

Työaikaa koskevat erityismääräykset

Virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu esiopetuksen opettajien työaikaa koskevista erityismääräyksistä.

Viikkotyöajasta tulee varata noin 13 prosenttia lapsiryhmän ulkopuoliseen esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetussuunnitelmien laatimiseen.

Suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin varatun ajan lisäksi pitää varata kulloinkin riittävästi työaikaa vanhempien tapaamisiin sekä päiväkodin moniammatilliseen tiimityöhön ja asiantuntijatapaamisiin.

Osa yleistyöajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Työpaikan työtilojen ja välineistön pitää olla asianmukaiset.

Yli- ja lisätyön muodostuminen

Yleistyöajassa on määritelty sekä vuorokautinen että viikoittainen ylityöraja. Ylityötä ei voi korvata tunti tunnista -periaatteella.

Lisätyötä voi muodostua vain osa-aikatyöntekijälle sekä KVTES:n ja AVAINTES:n mukaan arkipyhäviikolla, vaikka tekeekin täyttä työaikaa.

Ylimääräiset vapaat eli ves-päivät

Varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, esiopetuksen opettajat ja päiväkodin johtajat ovat oikeutettuja vuosittain viiteen ylimääräiseen vapaapäivään.

Mikäli palvelussuhde ei ole kestänyt koko vuotta tai virantoimitus tai työssäolo on ollut keskeytyneenä kyseisenä vuonna, annetaan yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuukautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Ylimääräisiä vapaapäiviä on kuitenkin vuodessa vain viisi.

Vapaapäiviä kertyy myös osa-aikatyötä tekeville samassa suhteessa kuin heidän työaikansa on säännöllisestä työajasta.

Vapaapäivien lukumäärä saadaan selville seuraavalla laskukaavalla: tehty osa-aikainen työaika jaettuna 38,25:llä (täysi työaika) kerrottuna osa-aikakuukausien lukumäärällä ja jaettuna kahdella. Esimerkiksi elokuusta vuodenvaihteeseen osittaisella hoitovapaalla olevalla, 30 tuntia viikossa tekevällä varhaiskasvatuksen opettajalla vapaapäivien lukumäärä lasketaan näin: 30/38,25 x 5 : 2 = 1,96 eli kertyy 2 vapaapäivää.

• Jos tulokseksi ei tule kokonaisia päiviä, ne voidaan pyöristää yleisiä pyöristyssääntöjä noudattaen: esimerkiksi 1,96 pyöristetään luvuksi 2.
• Etukäteen suunniteltu vapaapäivä alentaa säännöllistä työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia vapaapäivää kohden myös osa-aikaisilla.

Milloin ylimääräiset vapaapäivät voi pitää?

Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamiskohdan määrittelee työnantaja, ja työnantaja myös päättää vapaan antamisajankohdan. Pääsääntöisesti vapaa annetaan ansaintajakson jälkeen.

Työnantajan pitää huolehtia siitä, että kertyneet vapaat tulevat annetuiksi. Mikäli vapaata annetaan ennen jakson päättymistä, sitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan antaa joko yhdessä tai useammassa erässä.

Jos vapaapäivät jäävät pitämättä

Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät pitämättä palvelussuhteen äkillisen päättymisen johdosta, henkilöllä ei ole oikeutta rahakorvaukseen. Palvelussuhteen päättyessäkin ansaitut vapaapäivät tulisi pyrkiä pitämään vapaana, ettei syntyisi tilannetta, jossa ansaittu etuus jää saamatta.

Mikäli työntekijä tai viranhaltija sairastuu ennen työvuoroluetteloon merkittyä vapaapäivää, on hänellä oikeus pyytää vapaapäivän siirtoa toiseen ajankohtaan. Jos työntekijä sairastuu vapaapäivänään, seuraavat vapaapäivät voidaan pyynnöstä siirtää.