Kaikki kunnalliset ammatilliset oppilaitokset siirtyivät vuosityöaikaan 1.8.2020 mennessä.

Työaikaan lasketaan kaikki opettajalle määrättävät työtehtävät: opetus ja ohjaus, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset yms.

On tärkeää, että oppilaitoksessa on toimiva vuosityöajan soveltamisohje sekä hyvät käytännöt työsuunnitelman laatimiseen ja työajan seurantaan. On hyvä, jos oppilaitoksissa on työnantajan sekä henkilöstönedustajista koottu työryhmä, joka seuraa soveltamisohjeen toimivuutta ja tarvittaessa päivittää sitä.

Mitä tehdä ongelmatilanteessa?

Voi tulla tilanteita, joissa kaikki ei mene sovitun mukaisesti. Jos opettaja epäilee, ettei kaikki tapahdu sopimuksen mukaisesti, hänen tulisi keskustella ensiksi esimiehensä kanssa. Jos asia ei ratkea esimiehen kanssa, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä oman oppilaitoksen luottamusmieheen. Luottamusmiehet tuovat tarvittaessa tiedon OAJ:n toimistolle. Paikalliset tilanteet ovat yksilöllisiä, joten on tärkeää, että OAJ tukee paikallisia toimijoita.

Mikäli työnantaja ja luottamusmiehet eivät pääse yhteisymmärrykseen asiasta, pääluottamusmies käynnistää paikalliset erimielisyysneuvottelut OAJ:n ohjeistuksen mukaisesti. Jos neuvottelut eivät johda tulokseen siirtyy asia käsiteltäväksi keskustasolle.

Työaika vuosityöajassa

Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosittainen vähimmäistyöaika on 1 500 tuntia (100 %:n työaika). Työaika jakautuu noin 40 kalenteriviikolle. Lukuvuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa ja kokoaikaisen opinto-ohjaajan työaika keskimäärin 36,25 tuntia viikossa. Työaika voi vaihdella viikko-/päivätasolla.

Vuosittainen työaika voi liukua 1 500 ja 1 700 tunnin välillä työnantajan päätöksellä. Jos työaika ylittää 1 700 tuntia, se edellyttää opettajan suostumusta. 1 700 tuntia ylittävät työtunnit korvataan opettajalle 50 %:lla korotettuna.

Päätoimisen tuntiopettajan työaika on vähintään 800 tuntia vuodessa tai keskimäärin 20 tuntia viikossa.

Opettaja on sivutoiminen tuntiopettaja, kun työaika on alle 800 tuntia työvuodessa tai keskimäärin alle 20 tuntia viikossa.

Sijaistaminen

Työnantajalle saattaa tulla sijaistarvetta esim. sairauden tai muun lyhytaikaisen poissaolon vuoksi. Kun opettaja määrätään sijaistamaan, täytyy esimiehen tehdä tarvittava muutos työaikasuunnitelmaan: sijaistamistunnit voidaan maksaa lisätyönä tai työantaja on voinut vuosityöaikasuunnitelmaa tehdessään varata opettajan vuosityöaikasuunnitelmaan kohdentamatonta resurssia, joita voidaan kohdentaa sijaistunteihin.

Jos opettajalla ei ole paikkaan tai aikaan sidottua työtehtävää, ei hänellä ole varallaolovelvollisuutta. Sijaisuuksista on ilmoitettava opettajalle kohtuullisessa ajassa. Paikalliset oppilaitoksissa laaditut soveltamisohjeet tarkentavat valtakunnallista sopimusta.

Sidottu ja sitomaton työaika sekä sääntelemätön työ

Opettajan työaika jakautuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Jos työnantaja lisää opettajan sidottua työaikaa, nousee myös sitomaton työaika. Opettajalle tulee resursoida riittävästi aikaa opetustyön suunnitteluun ja opiskelija-arviointiin.

Opinto-ohjaajan työaikaa ei jaeta sidottuun ja sitomattomaan työaikaan.

Sidottu työaika

Työnantajan määräämät työtehtävät, joiden tekemiseen on osoitettu tietty aika ja/tai paikka, ovat sidottua työaikaa.

Sidottua työaikaa ovat esimerkiksi:

• Opiskelijoiden opetus ja ohjaus
• Opiskelijan kanssa tapahtuva henkilökohtainen arviointi
• Kokoukset ja palaverit
• Opettajien yhteiset suunnittelu- ja kehittämispalaverit ja koulutukset
• Osa HOKS:ien teosta
• Kaikki siirtymiset työpäivän aikana sidottujen työtehtävien välillä
• Laitteiston ja välineistön huoltaminen ja ylläpito
• Opetus- ja ohjaustuntien esi- ja jälkityöt, kuten keskustelut opiskelijoiden kanssa sekä laitteistojen ja opetusvälineiden järjestelyt ja purkamiset.

Opettajan tarvitsee olla oppilaitoksella ainoastaan silloin, kun työnantaja on vahvistanut hänelle sinne sidottua työaikaa.

Sitomaton työaika

Sitomatonta työaikaa on työaika, jonka osalta opettaja voi itse päättää työn tekemisen ajankohdan ja paikan. Pääsääntöisesti opettajan työstä vähintään 25 prosentin tulee olla sitomatonta työaikaa.

Sitomatonta työaikaa ovat esimerkiksi:

• Oman opetus- ja ohjaustyön oheis- ja suunnittelutehtävät
• Verkkokurssien tehtävien tarkistaminen, ei tarvitse opettajan reaaliaikaista läsnäoloa tai välitöntä arviointia
• Osa arvioinnista
• Yhteistyö, jota työnantaja ei ole edellyttänyt.
  Sääntelemätön työ
  Opettajan työaikasuunnitelmassa voi olla ns. sääntelemätöntä työtä. Sääntelemättämän työn osalta ei tarvitse määritellä erikseen sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia, vaan työtehtävän sisältö ja sovittu toteuttamistapa ratkaisee sen mistä työajasta on kyse.

Sääntelemätön työ

Sääntelemättömiä tehtäviä ovat alla luetellut työtehtävät. Muut tehtävät eivät voi olla sääntelemättömiä.

• Esimiestyö
• Tiimivastaavan tehtävät
• Hanke- ja kehittämistyö
• Vastuutehtävät
• Sidosryhmäyhteistyö
• Oman osaamisen kehittäminen.

Työaika kirjataan työaikasuunnitelmaan

Kaikki opettajan työtehtävät vahvistetaan etukäteen annettavassa työaikasuunnitelmassa. Suunnitelma laaditaan opettajan ja esimiehen yhteistyönä. Työnantajalla on kuitenkin direktio-oikeus työtehtävien määräämisessä.

Työaika kirjataan koko suunnitteluvuoden ajaksi. Suunnitteluvuosi on joko lukuvuosi eli 1.8.–31.7. tai kalenterivuosi eli 1.1.–31.12. Suunnitteluvuoden aikana toteutuu koko työaika ja kaikki vapaajaksot.

Esimies ja opettaja seuraavat työaikasuunnitelman toteutumista. Työaikasuunnitelmaa voidaan muuttaa tarvittaessa. Opettaja tekee työtehtävää sen tuntimäärän, joka hänelle on siihen vahvistettu. Tarvittaessa kyseisen työtehtävän tuntimäärää muutetaan. Opettajalla ei ole sellaisia työtehtäviä, joille ei ole työaikasuunnitelmassa osoitettu työaikaa.

Työaikasuunnitelma laaditaan esimiehen ja opettajan yhteistyössä. Työnantajalla on direktio-oikeus eli viime kädessä työnantaja määrää työtehtävät ja niihin resursoidun ajan. Suunnitelma annetaan opettajalle ennen opettajan työkauden alkua.

Työajanseurannassa käytetään paikallisesti sovittua mallia. Opettaja seuraa työaikansa toteutumista, ja esimies tarkistaa työajan toteutumisen esimerkiksi kuukausittain.

Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan läpi suunnitteluvuoden. Työaikasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää, jos se ei vastaa opettajan todellista työnkuvaa.

Pääsääntönä on, että opettajalla ei voi olla työtehtävää, jolle ei ole määritelty työaikaa. Jos työantaja on antanut tietyn tuntimäärän tiettyyn tehtävään, hän on samalla päättänyt, että sillä ajalla saadaan riittävä laatu.

Mikäli vuosityöika ylittyy, on tällöin kyseessä lisätyö. Mahdollinen vuosityöajan ylitys määritellään aina etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan vähintään sama korvaus kuin perustyöstäkin.

Päivien työrytmi ja tauot

Opettajalle resursoidaan jokaiseen tehtävään se aika, joka tehtävän suorittamiseen kuluu. Esimerkiksi opetustapahtumassa opettajan työaika on eri asia kuin opiskelijan työaika.

Jos opettajalla on lyhyt, esimerkiksi viidentoista minuutin tauko sidottujen työtehtäviensä välissä, on tauko automaattisesti sidottua työaikaa. Tällöin opettajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta poistua työpaikaltaan.

Jos opettajalla on työtehtäviensä välissä sellainen aika, jolloin hänellä on mahdollisuus poistua työpaikaltaan, on tauko opettajan omaa aikaa. Halutessaan opettaja voi vaihtoehtoisesti tehdä sitomatonta työtä kyseisenä aikana.

Ilta-, yö-, viikonloppu- ja arkipyhätyö

Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työnantajan määräämiltä työtunneilta maksetaan epämukavan työajan lisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen sidotun työtehtävän alkamisesta, kuitenkin aikaisintaan klo 15 alkaen.

Lauantaihin, sunnuntaihin ja arkipyhiin sekä arkipäiviin klo 22 ja 7 välille työnantajan työaikasuunnitelmaan vahvistamasta työstä maksetaan myös epämukavan työajan lisä.

Epämukavan lisän suuruus on 50 prosenttia tuntipalkasta. Tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125. Samalta työtunnilta maksetaan lisää vain yhdellä perusteella.

Arkipyhät

Opettajan tai opinto-ohjaajan 100 %:n palkkataulukon mukaiseen palkkaan oikeuttava työmäärä on 1 500 tuntia vuodessa. Vuosityöajassa arkipyhillä ei ole vaikutusta vuosittaiseen työaikaan. Mikäli työnantaja kuitenkin määrää sidottua tai sääntelemätöntä työaikaa arkipyhälle, maksetaan siitä 50 %:n epämukavan työn lisä.

Vapaajaksot

Ammatillisen oppilaitoksen opettajalla ja opinto-ohjaajalla on 10–12 viikkoa vapaajaksoja, ja kaikkien vapaiden täytyy toteutua suunnitteluvuoden aikana.

Työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa vapaajaksoille. Vapaan ei tarvitse olla viikon mittainen.

Ammatillisen oppilaitoksen opettajalla on yhteensä 12 viikkoa vapaajaksoja: kahdeksan kesällä ja neljä muuna aikana. Kesän (2.5.–30.9.) kahdeksan viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan kolmessa osassa. Muut vapaajaksot, 4 viikkoa, voi työnantaja määrätä pidettäväksi korkeintaan neljässä osassa.

Opinto-ohjaajalla on yhteensä 10 viikkoa vapaajaksoja: viisi kesällä ja viisi muuna aikana. Yksi viikko voidaan siirtää kesäajasta muuhun aikaan tai päinvastoin. Kesän (2.5.–30.9.) viiden viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa. Muut vapaajaksot, 5 viikkoa, pidetään korkeintaan viidessä osassa.

Aikuiskoulutuskeskuksen sopimuksesta siirtyneellä opettajalla on yhteensä 10 viikkoa vapaajaksoja: kuusi kesällä ja neljä muuna aikana. Kesän (2.5.–30.9.) kuuden viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa. Muut vapaajaksot, 4 viikkoa, pidetään korkeintaan neljässä osassa.

Työnantaja voi siirtää enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10.–1.5. tai enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5.–30.9. Siirretty vapaajakso voidaan antaa erillisinä jaksona edellä olevan jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää.

Vapaajaksojen vahvistaminen

Vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan lukuvuosijärjestelmässä (1.8.–31.7.) ja kalenterivuosijärjestelmässä (1.1.–31.12.) eri aikaan.

Lukuvuosijärjestelmässä vapaajaksot vahvistetaan seuraavasti:

• 2.5.–31.7. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.3. mennessä
• 1.8.–30.9. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.5. mennessä
• 1.10.–1.5. väliset vapaajaksot vahvistetaan 30.9. mennessä.

Kalenterivuosijärjestelmässä vapaajaksot vahvistetaan seuraavasti:

• 1.1.–1.5. väliset vapaajaksot vahvistetaan 30.11. mennessä
• 2.5.–30.9. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.3. mennessä
• 1.10.–31.12. väliset vapaajaksot vahvistetaan 30.9. mennessä.

Määräaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus

Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatulle opettajalle maksetaan virkasuhteen päättyessä vapaajaksokorvaus.

Vapaajaksokorvaus = ((työpäivät ma–pe x 0,42) – vapaajaksopäivät ma–su) x päiväpalkka

Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatun opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus lasketaan käyttämällä kerrointa 0,33.