Rehtorin työaika

Toimistotyöaikaan perustuminen tarkoittaa myös työajan pituutta. Keskimääräisen viikkotyöajan tulee pysyä 36 tunnin 15 minuutin rajoissa, ja vuosityöajan tulee tasoittua viikkotyöajasta laskettavan vuosittain vaihtelevaan työajan määrään, joka on 1 537–1 617 tunnin välissä riippuen arkipyhien ja rehtorin vuosilomien määrästä. Työajan joustavuuden perustana ovat koulun toiminnalliset vaatimukset, joten rehtorin työmäärä ja työaika voivat vaihdella lukuvuoden aikana huomattavastikin.

Osa rehtorin työtehtävistä on sellaisia, jotka on tarkoituksenmukaista tehdä muualla kuin koululla: rehtoreiden ei siis edellytetä olevan koululla koko työaikaansa.

Virkaehtosopimuksen mukaan rehtoreille tulee vahvistaa ennen lukuvuoden alkua työaikasuunnitelma, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti. Tällä on tarkoitus varmistaa, että rehtorin tehtävät ovat keskeisiä viranhoidon kannalta ja että työaika ei ylity. Rehtorin työsuunnitelman laatimisen avuksi OAJ on tehnyt työaikalaskurin, jolla rehtori voi määrittää vuotuisen työtuntimääränsä.

Lataa rehtorin työaikalaskuri (Excel)

Rehtorien opetustuntimäärät peruskoulussa

Rehtorien opetustuntimäärät määritellään välykseen, jonka sisällä voidaan tarkentaa opetustuntimäärää paikallisilla ratkaisuilla. Peruskoulussa välys perustuu palkkaperusteryhmien lukumäärään. Esimerkiksi 10–20 palkkaperusteryhmäisen vuosiluokkien 7–9 koulun rehtorin opetustuntimäärä viikossa on 5–7. Rehtori voi lukea opetustuntimäärään muun muassa luokanvalvojan tehtävät, demonstraatioiden valmistelutunnit sekä tukiopetuksen antamisen.

Perusopetuksen rehtorin palkkaperusteryhmien laskentatapa muuttuu 1.8.2023 alkaen ja perustuu jatkossa ainoastaan oppilasmääriin. Yläkoulun ja yhtenäiskoulun palkkataulukkoihin on lisätty uusi hinnoittelutunnus isoille kouluille.

Lisäksi rehtorille voidaan määrätä enintään 2 tuntia vähemmän tai 2 tuntia enemmän opetusvelvollisuutta riippuen hänen hallinnollisen työnsä määrästä ja kuormittavuudesta. Rehtorin opetustunteja ei tarvitse määrätä työjärjestykseen kiinnitettynä opetuksena.

Rehtorin opetustuntimääriä on vähennetty 1.8.2018 alkaen. Rehtorin työmäärää on pyritty helpottamaan lisäämällä myös apulaisjohtajien johtamiseen varattua työaikaa 1.8.2018 alkaen ja 1.8.2020 alkaen on lisätty mahdollisuuksia delegoida työtä opettajaviranhaltijoille.

Rehtorien opetustuntimäärät lukiossa

Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä on enintään 418 tuntia, ja aikuislukiossa rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä on enintään 363 tuntia. Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä voidaan kuitenkin määrätä enintään 456 tuntiin, kun sille on perusteltu syy. Kun rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan, huomioon tulee ottaa muun muassa oppilaitoksen koko, toiminta eri toimipisteissä sekä muut paikalliset erityisolosuhteet.

Rehtorin opetustuntimäärään ei oteta tunteja lukioresurssista. Lukioresurssi on tarkoitettu opettajien tehtävien korvaamiseen, kuten ylioppilaskirjoitusten valmistavaan tarkistukseen.

Koulunjohtaja

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun ja/tai erityiskoulun johtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tuntimäärä.

Koulun tai koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä ja tuntimäärä/vko:

• 1–2: 1 h
• 3: 2 h
• 4–5: 3 h
• 6–7: 6 h
• 8: 7 h
• 9–12: 9 h
• 13–: 12 h.

Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja erityiskoululla on yhteinen johtaja, määräytyy tuntimäärä edellä olevan taulukon mukaan kunkin koulun osalta erikseen, kuitenkin niin, että johtajalle jää opetustyötä vähintään neljä tuntia viikossa.

Jos kahdella tai useammalla vuosiluokkien 1–6 koululla on yhteinen johtaja, työnantaja voi lukea koulun johtajan opetusvelvollisuuteen 1 momentin lisäksi enintään kaksi viikkotuntia.

Koulunjohtajan tehtävät voidaan määrätä poikkeuksellisesti yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun opettajaviranhaltijalle, jos tähän on paikallisista erityisolosuhteista johtuva syy. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi pitkiä etäisyyksiä tai saaristo-olosuhteita, jolloin oppilaiden vähäisen määrän vuoksi rehtoriviran käyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Koulunjohtajan käyttäminen yläkoulussa tai yhtenäisessä peruskoulussa voi olla perusteltua myös tilanteessa, jossa sillä voidaan vaikuttaa kunnan rehtoriviranhaltijalle johdettaviksi määrättyjen koulujen lukumäärään.

Yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun koulunjohtajaan sovelletaan edellä mainittuja määräyksiä. Työnantaja voi lisäksi määrätä opettajaviranhaltijalle, jolle yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun koulunjohtajan tehtävät on määrätty, opetusvelvollisuuteen luettavaksi enintään 3 tuntia suuremman tuntimäärän, jos tämä on perusteltavissa paikallisilla erityisolosuhteilla. Johtajan opetustyön määrän tulee olla kuitenkin vähintään neljä tuntia viikossa.

Apulaisjohtaja

Yhden tai useamman vuosiluokkien 1–6 koulun apulaisjohtajaksi määrätyn opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan seuraava tuntimäärä.

Koulun tai koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä ja tuntimäärä/vko:

• 24–29: 1–3 h
• 30–35: 3–6 h
• 36–41: 6–9 h
• 42–: 11–14 h.

Muun kuin edellä mainitun peruskoulun tai peruskoulujen apulaisjohtajaksi määrätyn opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä on seuraava.

Koulun tai koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä ja tuntimäärä/vko:

• 13–20: 3–6 h
• 21–25: 5–10 h
• 26–30: 8–16 h
• 31–: 10–18 h.

Jos koululle on poikkeuksellisesti määrätty useampia apulaisjohtajia, jaetaan tuntimäärä heidän kesken.

Jos peruskoululla ja lukiolla on yhteinen rehtori ja apulaisjohtajaksi on määrätty peruskoulun opettaja, peruskoulun ja lukion palkkaperusteryhmät lasketaan yhteen, kun määritellään apulaisjohtajan opetusvelvollisuuteen luettavaa tuntimäärää.

Opetustoimen asiantuntijan työaika

Kunnissa opetustoimen johto on yleensä KVTES:n piiriin kuuluvilla koulutoimen- tai sivistystoimenjohtajilla tai muilla nimikkeillä tehtävää hoitavilla viranhaltijoilla. Tällöin henkilö voi olla niin sanotusti johtavassa tai itsenäisessä asemassa oleva viranhaltija.

Koulutoimen kokonaisjohto on voitu antaa esimerkiksi pienissä kunnissa jollekin rehtoriviranhaltijalle, jolloin työaika on rehtorin työaika. Sivistys- ja opetustoimen ylempien tehtävien liittäminen rehtorin tehtäviin heikentää yleensä merkittävästi rehtorin tosiasiallisia mahdollisuuksia hoitaa rehtorin tehtäviä, eikä tätä voi pitää hyvänä tapana järjestellä virkatehtäviä.

Kun arvioidaan, onko viranhaltija johtavassa asemassa, huomiota kiinnitetään henkilöstön asemaan koko organisaatiossa. Mikäli opetustoimen johtajan tai rehtorin tehtäviin kuuluu välittömiä esimiestehtäviä, heitä ei tule määritellä johtavaan asemaan.