Kaikki yksityiset ammatilliset oppilaitokset siirtyivät vuosityöaikaan 1.8.2020 mennessä.

Uuden työaikamallin etuna on, että se ottaa huomioon kaiken opettajan tekemän työn: palkka vastaa tehdyn työn määrää. Vuosityöaikaan lasketaan opetus ja ohjaus, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät. On tärkeää, että oppilaitoksessa on selkeät toimintaohjeet sekä toimivat käytännöt työsuunnitelman laatimiseen ja työajan seurantaan.

Vuosityöaikasopimus antaa mahdollisuuden kehittää ammatillista koulutusta. Koska se mahdollistaa opettajien hyvin erilaiset tehtävänkuvat, se antaa mahdollisuuden kehittää erilaisia didaktisia ja pedagogisia toimintamalleja.

Miksi vuosityöaikaan siirryttiin?

Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö on muuttanut opettajan työnkuvaa merkittävästi, kun opettajan rooli on muuttunut entistä monipuolisemmaksi. Opetusvelvollisuustyöajassa opettajan pitämät oppitunnit ovat palkanmaksun peruste. Ammatillisen reformin myötä oppituntien käsite poistui lainsäädännöstä, ja näin ollen oppitunti palkanmaksun perusteena ei enää ollut toimiva.

Opettajan työhön on tullut viime vuosina paljon opetuksen ja sen suunnittelun ulkopuolista työtä, eikä kaikki opettajan tekemä työ ole ollut palkanmaksun piirissä. Vuosityöaikasopimus tukee ammatillisen opettajan uutta työnkuvaa, sillä sopimuksen mukaan kaikki opettajan tekemä työ on palkanmaksun perusteena. Sopimus mahdollistaa hyvin erilaisia opettajan työnkuvia. Aiemman työaikamallin ongelmana on ollut, että jos opettajan tehtäville ei löydy suoraa palkkaperustetta, kasvaa niin sanottu harmaa alue, jolloin opettaja tekee töitä korvauksetta omalla ajallaan.

Kuinka paljon vuosityöaika on?

Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosittainen vähimmäistyöaika on 1 500 tuntia. Työaika jakautuu noin 40 kalenteriviikolle. Lukuvuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa ja kokoaikaisen opinto-ohjaajan työaika keskimäärin 36,25 tuntia viikossa. Työaika voi vaihdella viikko- tai päivätasolla.

Vuosittainen työaika voi liukua 1 500–1 700 tunnin välillä työnantajan päätöksellä. Yli 1 500 tunnin ylittävä työ korvataan tunti tunnista -periaatteella. Tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125. 

Jos työaika ylittää 1 700 tuntia, se edellyttää opettajan suostumusta. 1 700 tuntia ylittävät työtunnit korvataan opettajalle puolitoistakertaisena.

Päätoimisen tuntiopettajan työaika on vähintään 800 tuntia vuodessa tai keskimäärin 20 tuntia viikossa.

Sidottu ja sitomaton työaika sekä sääntelemätön työ

Opettajan työaika jakautuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Jos työnantaja lisää opettajan sidottua työaikaa, nousee myös sitomaton työaika. Opettajalle tulee resursoida riittävästi aikaa opetustyön suunnitteluun ja opiskelija-arviointiin.

Opinto-ohjaajan työaikaa ei jaeta sidottuun ja sitomattomaan työaikaan.

Sidottu työaika

Jos työntekemisen aika ja/tai paikka on sidottu, työaika on sidottua. Tämä voi perustua työnantajan määräykseen tai muuhun syyhyn. Sidottua työaikaa ovat esimerkiksi:

• Opiskelijoiden opetus ja ohjaus
• Kokoukset ja palaverit
• Opettajien yhteiset suunnittelu- ja kehittämispalaverit ja koulutukset
• Osa HOKS:ien teosta
• Kaikki siirtymiset työpäivän aikana
• Laitteiston ja välineistön huoltaminen ja ylläpito
• Opetus- ja ohjaustuntien esi- ja jälkityöt, kuten keskustelut opiskelijoiden kanssa sekä laitteistojen ja opetusvälineiden järjestelyt ja purkamiset.

Opettajan tarvitsee olla oppilaitoksella ainoastaan silloin, kun työnantaja on vahvistanut hänelle sidottua työaikaa.

Sitomaton työaika

Sitomaton työaika tarkoittaa sitä osaa työajasta, jonka osalta opettaja voi itse päättää työn tekemisen ajankohdan ja paikan. Pääsääntöisesti opettajan työstä vähintään 25 prosentin tulee olla sitomatonta työaikaa. Sitomaton työaika perustuu luottamukseen ja opettajan asiantuntijuuteen. Sitomatonta työaikaa ovat esimerkiksi:

• Oman opetus- ja ohjaustyön oheis- ja suunnittelutehtävät
• Osa arvioinnista
• Yhteistyö, jota työnantaja ei ole edellyttänyt.

Sitomattomana työaikana ei voi olla aikaan ja paikkaan sidottuja työtehtäviä, esimerkiksi opiskelijavastuuta, kokouksia, palavereja tai opiskelijakontakteja.

Sääntelemätön työ

Opettajan työaikasuunnitelmassa voi olla myös tehtäviä, joiden osalta määritellään vain työaika. Tällöin sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia ei tarvitse määritellä erikseen. Sääntelemättömiä tehtäviä voivat olla:

• Esimiestyö
• Tiimivastaavan tehtävät
• Hanke- ja kehittämistyö
• Vastuutehtävät
• Sidosryhmäyhteistyö
• Oman osaamisen kehittäminen.

Muut tehtävät eivät voi olla sääntelemättömiä. Niiden osalta työaika on jaettava sidottuun ja sitomattomaan.

Työaika kirjataan työaikasuunnitelmaan

Kaikki opettajan työtehtävät vahvistetaan etukäteen annettavassa työaikasuunnitelmassa. Suunnitelma laaditaan opettajan ja esimiehen yhteistyönä.

Työaika kirjataan koko suunnitteluvuoden ajaksi. Suunnitteluvuosi on joko lukuvuosi eli 1.8.–31.7. tai kalenterivuosi eli 1.1.–31.12. Suunnitteluvuoden aikana toteutuu koko työaika ja kaikki vapaajaksot.

Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain. Opettaja tekee kutakin työtehtävää sen ajan, joka hänelle on vahvistettu. Opettajalla ei voi olla sellaista työtehtävää, jolle ei ole työaikasuunnitelmassa varattua työaikaa.

Työaikasuunnitelmaa voidaan myös muuttaa, mikäli näyttää siltä, ettei työaika riitä suunnitelmassa osoitettuihin tehtäviin. Muutos vahvistetaan aina ennen työn tekemisen aloittamista.

Työaikasuunnitelma laaditaan esihenkilön ja opettajan yhteistyössä. Työnantajalla on direktio-oikeus eli viime kädessä työnantaja määrää työtehtävät ja niihin resursoidun ajan. Suunnitelma annetaan opettajalle ennen opettajan työkauden alkua.

Työajanseurannassa käytetään paikallisesti sovittua mallia. Opettaja seuraa työaikansa toteutumista, ja esihenkilö tarkistaa työajan toteutumisen esimerkiksi kuukausittain.

Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan läpi suunnitteluvuoden. Työaikasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää, jos se ei vastaa opettajan todellista työnkuvaa.

Pääsääntönä on, että opettajalla ei voi olla työtehtävää, jolle ei ole määritelty työaikaa. Jos työantaja on antanut tietyn tuntimäärän tiettyyn tehtävään, hän on samalla päättänyt, että sillä ajalla saadaan riittävä laatu.

Mikäli vuosityöaika ylittyy, kyseessä on silloin lisätyö. Vuosityöajan ylitys määritellään aina etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan vähintään sama korvaus kuin perustyöstäkin.

Päivien työrytmi ja tauot

Opettajalle resursoidaan jokaiseen tehtävään se aika, joka tehtävän suorittamiseen kuluu. Esimerkiksi opetustapahtumassa opettajan työaika on eri asia kuin opiskelijan työaika.

Jos opettajalla on lyhyt, esimerkiksi viidentoista minuutin tauko sidottujen työtehtäviensä välissä, on tauko automaattisesti sidottua työaikaa. Tällöin opettajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta poistua työpaikaltaan.

Jos opettajalla on työtehtäviensä välissä sellainen aika, jolloin mahdollisuus poistua työpaikaltaan, on tauko opettajan omaa aikaa. Tämä voi olla esimerkiksi puolen tunnin ruokatauko.

Ilta-, yö-, viikonloppu- ja arkipyhätyö

Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan epämukavan työajan lisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen sidotun työtehtävän alkamisesta, kuitenkin aikaisintaan klo 15 alkaen. Lisän suuruus on 50 prosenttia tuntipalkasta.

Lauantaihin, sunnuntaihin ja arkipyhiin sekä arkipäiviin klo 22 ja 7 välille työnantajan työaikasuunnitelmaan vahvistamasta työstä maksetaan epämukavan työajan lisä, jonka suuruus on 50 prosenttia tuntipalkasta.

Tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125. Samalta työtunnilta maksetaan lisää vain yhdellä perusteella.

Vapaajaksot

Ammatillisen oppilaitoksen opettajalla ja opinto-ohjaajalla on 10–12 viikkoa vapaajaksoja, ja kaikkien vapaiden täytyy toteutua suunnitteluvuoden aikana.

Työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa vapaajaksoille. Vapaan ei tarvitse olla viikon mittainen.

Ammatillisen oppilaitoksen opettajalla on yhteensä 12 viikkoa vapaajaksoja: kahdeksan kesällä ja neljä muuna aikana.

Kesän (2.5.–30.9.) kahdeksan viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan kolmessa osassa. Muun ajan neljän viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa.

Työnantaja voi siirtää enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10 - 1.5. tai enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5 - 30.9. Siirretty vapaajakso voidaan antaa erillisinä jaksona edellä olevan jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää, vaan vapaajaksojaviikkoja on oltava 12. Tämä mahdollisuus tulee voimaan 1.1.2021 kalenterivuositarkastelussa ja 1.8.2021 lukuvuositarkastelussa.

Ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaajalla on yhteensä 10 viikkoa vapaajaksoja: viisi kesällä ja viisi muuna aikana. Yksi viikko voidaan siirtää kesäajasta muuhun aikaan tai päinvastoin.

Kesän (2.5.–30.9.) viiden viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa. Muun ajan viiden viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan viidessä osassa.

Aikuiskoulutuskeskuksen sopimuksesta siirtyvällä opettajalla on yhteensä 10 viikkoa vapaajaksoja: kuusi kesällä ja neljä muuna aikana.

Kesän (2.5.–30.9.) kuuden viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa. Muun ajan neljän viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa.

Vapaajaksojen vahvistaminen

Vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan seuraavasti:

• 1.8.–30.9. väliset vapaajaksot vahvistetaan viimeistään 31.5.
• 1.10.–31.12. väliset vapaajaksot vahvistetaan viimeistään 30.9.
• 1.1.–1.5. väliset vapaajaksot vahvistetaan viimeistään 30.11.
• 2.5.–31.7. väliset vapaajaksot vahvistetaan viimeistään 31.3.