Sivistan ammatillisten oppilaitosten opettajat noudattavat pääsääntöisesti vuosityöaikaa. Viimeiset oppilaitokset siirtyvät vuosityöaikaan 1.8.2023 mennessä.

Työnantaja päättää siirtymisajankohdan. Hyvän yhteistoiminnan mukaisesti ennen siirtymistä käydään luottamusmiehen kanssa läpi siirtymiseen liittyviä kysymyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi työsuunnitelman laatiminen ja työajan seurannan välineet sekä toimintaohjeet.

Työaikaan lasketaan kaikki opettajalle määrättävät työtehtävät: opetus ja ohjaus, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset yms. On tärkeää, että oppilaitoksessa on toimiva vuosityöajan soveltamisohje sekä hyvät käytännöt työsuunnitelman laatimiseen ja työajan seurantaan. On hyvä, jos oppilaitoksissa on työnantajan sekä henkilöstönedustajista koottu työryhmä, joka seuraa soveltamisohjeen toimivuutta ja tarvittaessa päivittää sitä.

Mitä tehdä ongelmatilanteissa?

Voi tulla tilanteita, joissa kaikki ei mene sovitun mukaisesti. Jos opettaja epäilee, ettei kaikki tapahdu sopimuksen mukaisesti, hänen tulee keskustella ensiksi esimiehensä kanssa. Jos asia ei ratkea esimiehen kanssa, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä oman oppilaitoksen luottamusmieheen. Luottamusmiehet tuovat tarvittaessa tiedon OAJ:n toimistolle. Paikalliset tilanteet ovat yksilöllisiä, joten on tärkeää, että OAJ tukee paikallisia toimijoita.

Mikäli työnantaja ja luottamusmiehet eivät pääse yhteisymmärrykseen asiasta, pääluottamusmies käynnistää paikalliset erimielisyysneuvottelut OAJ:n ohjeistuksen mukaisesti. Jos neuvottelut eivät johda tulokseen siirtyy asia käsiteltäväksi keskustasolle.

Työaika vuosityöajassa

Kokoaikaisen opettajan vuosittainen vähimmäistyöaika on 1 500 tuntia (100 %:n työaika). Työaika jakautuu noin 40 kalenteriviikolle. Lukuvuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Työaika voi vaihdella viikko-/päivätasolla.

Vuosittainen työaika voi liukua 1 500 ja 1 700 tunnin välillä työnantajan päätöksellä. Jos työaika ylittää 1 700 tuntia, se edellyttää opettajan suostumusta. 1 700 tuntia ylittävät työtunnit korvataan opettajalle 50 %:lla korotettuna.

Osa-aikaisen opettajan työaika on vähintään 800 tuntia vuodessa tai keskimäärin 20 tuntia viikossa.

Opettaja on tuntiopettaja, kun työaika on alle 800 tuntia työvuodessa tai keskimäärin alle 20 tuntia viikossa.

Arkipyhät

Opettajan tai opinto-ohjaajan 100 %:n palkkataulukon mukaiseen palkkaan oikeuttava työmäärä on 1 500 tuntia vuodessa. Vuosityöajassa arkipyhillä ei ole vaikutusta vuosittaiseen työaikaan. Arkipyhien työaika sijoitetaan yleensä muille kuin arkipyhäpäiville. Mikäli työnantaja kuitenkin määrää kiinteää työaikaa arkipyhälle, maksetaan siitä 50 %:n epämukavan työn lisä.

Sijaistaminen

Työnantajalle saattaa tulla sijaistarvetta esim. sairauden tai muun lyhytaikaisen poissaolon vuoksi. Kun opettaja määrätään sijaistamaan, täytyy esimiehen tehdä tarvittava muutos työaikasuunnitelmaan: sijaistamistunnit voidaan maksaa lisätyönä tai työantaja on voinut vuosityöaikasuunnitelmaa tehdessään varata opettajan työsuunnitelmaan kohdentamatonta resurssia, jota voidaan kohdentaa sijaistunteihin.

Jos opettajalla ei ole paikkaan tai aikaan sidottua työtehtävää, ei hänellä ole varallaolovelvollisuutta. Opettajalle on ilmoitettava sijaistamisesta kohtuullisessa ajassa. Paikalliset oppilaitoksissa laaditut soveltamisohjeet tarkentavat valtakunnallista sopimusta.

Kiinteä- ja vastuutyöaika

Opettajan työaika jakautuu kiinteään ja vastuutyöaikaan. Jos työnantaja lisää opettajan kiinteää työaikaa, on tämä huomioitava myös vastuutyöajan määrässä. Opettajalle tulee resursoida riittävästi aikaa opetustyön suunnitteluun ja opiskelija-arviointiin.

Kiinteä työaika

Työnantajan määräämät työtehtävät, joiden tekemiseen on osoitettu tietty aika ja/tai paikka, ovat kiinteää työaikaa. Kiinteää työaikaa ovat esimerkiksi:

• Opiskelijoiden opetus ja ohjaus
• Opiskelijan kanssa tapahtuva henkilökohtainen arviointi
• Kokoukset ja palaverit
• Opettajien yhteiset suunnittelu- ja kehittämispalaverit ja koulutukset
• Osa HOKS:ien teosta
• Kaikki siirtymiset työpäivän aikana sidottujen työtehtävien välillä
• Laitteiston ja välineistön huoltaminen ja ylläpito
• Opetus- ja ohjaustuntien esi- ja jälkityöt, kuten keskustelut opiskelijoiden kanssa sekä laitteistojen ja opetusvälineiden järjestelyt ja purkamiset.

Opettajan tarvitsee olla oppilaitoksella ainoastaan silloin, kun työnantaja on vahvistanut sinne hänelle kiinteää työaikaa.

Vastuutyöaika

Vastuutyöaikaa on työaika, jonka osalta opettaja voi itse päättää työn tekemisen ajankohdan ja paikan. Pääsääntöisesti opettajan työstä vähintään 25 prosentin tulee olla vastuutyöaikaa. Vastuutyöaikaa ovat esimerkiksi:

• Oman opetus- ja ohjaustyön oheis- ja suunnittelutehtävät
• Verkkokurssien tehtävien tarkistaminen, ei tarvitse opettajan reaaliaikaista läsnäoloa tai välitöntä arviointia
• Osa arvioinnista
• Yhteistyö, jota työnantaja ei ole edellyttänyt.

Työaika kirjataan työsuunnitelmaan

Kaikki opettajan työtehtävät vahvistetaan etukäteen annettavassa työsuunnitelmassa. Suunnitelma laaditaan opettajan ja esimiehen yhteistyönä. Työnantajalla on kuitenkin direktio-oikeus työtehtäviä määrättäessä.

Työaika kirjataan koko suunnitteluvuoden ajaksi. Suunnitteluvuosi on joko lukuvuosi eli 1.8.–31.7. tai kalenterivuosi eli 1.1.–31.12. Suunnitteluvuoden aikana toteutuu koko työaika ja kaikki vapaajaksot.

Esimies ja opettaja seuraavat työsuunnitelman toteutumista. Työsuunnitelmaa voidaan muuttaa tarvittaessa. Opettaja tekee työtehtävää sen tuntimäärän, joka hänelle on siihen vahvistettu. Tarvittaessa kyseisen työtehtävän tuntimäärää muutetaan. Opettajalla voi olla sellaisia työtehtäviä, joille ei ole työsuunnitelmassa osoitettu työaikaa.

Työaikasuunnitelma laaditaan esimiehen ja opettajan yhteistyössä. Työnantajalla on direktio-oikeus eli viime kädessä työnantaja määrää työtehtävät ja niihin resursoidun ajan. Suunnitelma annetaan opettajalle ennen opettajan työkauden alkua.

Työajanseurannassa käytetään paikallisesti sovittua mallia. Opettaja seuraa työaikansa toteutumista, ja esimies tarkistaa työajan toteutumisen esimerkiksi kuukausittain.

Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan läpi suunnitteluvuoden. Työaikasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää, jos se ei vastaa opettajan todellista työnkuvaa.

Pääsääntönä on, että opettajalla ei voi olla työtehtävää, jolle ei ole määritelty työaikaa. Jos työantaja on antanut tietyn tuntimäärän tiettyyn tehtävään, hän on samalla päättänyt, että sillä ajalla saadaan riittävä laatu.

Mikäli vuosityöaika ylittyy, kyseessä on silloin lisätyö. Vuosityöajan ylitys määritellään aina etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan vähintään sama korvaus kuin perustyöstäkin.

Päivien työrytmi ja tauot

Opettajalle resursoidaan jokaiseen tehtävään se aika, joka tehtävän suorittamiseen kuluu. Esimerkiksi opetustapahtumassa opettajan työaika on eri asia kuin opiskelijan työaika.

Jos opettajalla on lyhyt, esimerkiksi viidentoista minuutin tauko kiinteiden työtehtäviensä välissä, on tauko automaattisesti kiinteää työaikaa. Tällöin opettajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta poistua työpaikaltaan.

Jos opettajalla on kiinteiden työtehtävien välissä sellainen aika, jolloin hänellä on mahdollisuus poistua työpaikalta, se on opettajan omaa aikaa.  Halutessaan opettaja voi vaihtoehtoisesti tehdä vastuutyötä kyseisenä aikana.

Ilta-, yö-, viikonloppu- ja arkipyhätyö

Kiinteän työajan tehtävistä maksetaan korvauksia seuraavasti:

• 25 prosenttia tuntipalkasta klo 18–22 ja lauantaihin sijoittuvasta työstä
• 50 prosenttia tuntipalkasta klo 22–7 ja sunnuntaihin tai arkipyhään sijoittuvasta työstä.

Tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125. Samalta työtunnilta maksetaan lisää vain yhdellä perusteella.

Vapaajaksot

Opettajalla on täyden työvuoden aikana 12 vapaajaksoviikkoa. Vapaajaksoista 6–8 viikkoa sijoitetaan ajalle 1.5.–30.9. Näistä vähintään neljä viikkoa on annettava yhdenjaksoisena. Muut vapaat ovat vähintään viikon jaksoissa. Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksoista toisin.

Sosiaali- ja terveysalan sekä metsä- ja puutalousalan opettajilla 12 viikon vapaajaksoihin siirrytään vaiheittain niin, että ensimmäisenä vuonna, jolloin siirrytään vuosityöaikaan, opettajilla on oikeus 10 vapaajaksoon, seuraavana vuonna 11 ja kolmannesta vuodesta eteenpäin 12 vapaajaksoon.

Vapaajaksojen vahvistaminen

1.8.–31.7. -rytmissä toimiva oppilaitos

• 2.–30.4. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.12. mennessä
• 5.–31.7. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.3. mennessä
• 8.–31.1. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.5. mennessä.

1.1.–31.12. -rytmissä toimiva oppilaitos

• 1.–30.4. väliset vapaajaksot vahvistetaan 30.11. mennessä
• 5.–30.9. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.3. mennessä
• 10.–31.12. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.8. mennessä.

Määräaikaisen opettajan vapaajaksokorvaus

Työvuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatulle opettajalle maksetaan työsuhteen päättyessä vapaajaksokorvaus. Vapaajaksokorvauksen määrä on 26 % työssäolon aikana maksetusta palkasta vähennettynä työsuhteeseen sisältyneiden vapaajaksojen palkalla.